 | Helppoa kielenkäyttöä, selkeitä sanontoja, ilmavia julkaisuja |
Selkokieli
Selkokieli on helppotajuista kielenkäyttöä. Käsite on vakiintunut tarkoittamaan kehitysvammaisten apuvälineenä toimivaa viestintää. Tosin myös näkövammaiset puhuvat selkokielestä, kun on kyse heikkonäköisten isokirjaimisesta tekstistä.Selkokielen on arvioitu olevan kehitysvammaisten tärkein vammaisapuväline. Hannu Virtanen kirjoitti Tutka-lehdessä (2004), että selkokielen merkitys on suuri, koska se mahdollistaa median seuraamisen ihmisille, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä.
Kirjoitettu selkokieli välttää monimutkaisia sanontoja, sivulauseita ja varsinkin lauseenvastikkeita. Sanoja ei yleensä tavuteta, ja yksi asia pyritään kirjoittamaan yhdelle riville. Selkokielisen lehden jutut ovat verrattain lyhyitä ja niistä puuttuvat ingressit eli johdanto-osat sekä väliotsikot. Selkolehden sivutaitto on ilmava, palstojen välit ovat suuret ja ne on erotettu toisistaan useimmiten viivalla. Jutut on ladottu omiin laatikoihinsa ja juttujen kuvat ovat selkeästi niille varattujen laatikoiden sisällä.
Suomen selkokielellä kirjoitetut lehdet ovat Selkouutiset, LL-Bladet ja Leija. Selkouutiset ja LL-Bladet ilmestyvät uutislehtinä 2 kertaa kuukaudessa. Aikakausilehti Leija ilmestyy 7 kertaa vuodessa.
Selkokielistä kirjallisuutta on vielä toistaiseksi melko vähän. Selkokirjoja myyvät Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus, Työväen Sivistysliitto ja Kirjastopalvelu sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto.
Selkokirjailija Pertti Rajala sai v. 1991 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Rajalan kirjalliseen tuotantoon kuuluvia aiheita ovat mm. suomen historia, jatkosota, tehdastyö, sukupuoliasiat, yhteiskunnan palvelut, kansansadut ja selkoromaanit. Irja Vinni väitteli 1998 erityispedagogiikan alalla tutkimuksellaan "Tekstistä selkoa: kehitysvammaisten aikuisten lukemisen ymmärtäminen selko- ja yleiskielisissä teksteissä Joensuun yliopistossa". Tutkimus osoitti, että kehitysvammaiset aikuiset ymmärsivät paremmin selkokielisiä kuin yleiskielisiä tekstejä.
Lisätietoja:
Palvelujen tuottajien ja järjestöjen linkkisivu
Selkokielisiä kirjoja
Kehitysvammaliiton Selkokeskus
Kirjailijoita Satakunnassa: Pertti Rajala, Porin kaupunginkirjasto
Ota selkoa, Mielekäs, Nro 3, 2002 - 6. vuosikerta
Papunetin selkosivut
Selkokieli - osa vammaisten tasa-arvoa Hannu Virtanen, Tutka10.09.2004
Selkokieli © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, nettisivu 2004
SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET, STM Esitteitä 2001:1 selkokieli - VANE
Tee se helpoksi - Eurooppalainen opas selkokielisen informaation tuottamiseksi kehitysvammaisille ihmisille kirjoittajille, toimittajille, tiedon tuottajille, kääntäjille ja muille kiinnostuneille, Geert Freyhoff, Gerhard Hess, Linda Kerr, Elizabeth Menzel, Bror Tronbacke, Kathy van Der Veken, Kesäkuu 1998, © ILSMH European Association 1998 (pdf 21 sivua)
News for You - The weekly newspaper written in plain English
Centrum för lättläst
Kari Viitapohja 30.11.1997, 4.4.1999, 18.8.2001, 7.12.2002, 25.1.2004, 9.10.2004, 29.5.2009