Psykoterapia
Mielenterveyden Keskusliiton verkkosivun mukaan (2000) psykoterapia on elämän ja mielenterveyden ongelmien hoitamista keskustelun avulla psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa. Psykoterapiaa antoivat erillisen psykoterapiakoulutuksen suorittaneet henkilöt, jotka olivat peruskoulutukseltaan psykologeja, psykiatreja, erikoissairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä tai teologeja. Psykoterapeutti-nimitystä sai käyttää itsestään ainoastaan henkilö, joka oli saanut siihen oikeuden Terveydenhuollon Oikeusturvakeskukselta (TEO). Suomessa oli n. 3000 rekisteröityä psykoterapeuttia. Tavallisimpia psykoterapeuttisia hoitomuotoja olivat psykodynaamiset (psykoanalyysiin perustuvat) ja kognitiiviset psykoterapiat, ratkaisukeskeinen terapia ja perheterapiat.
Psykoterapiaan hakeutumisen tavallisimmat syyt olivat olleet ahdistus, masennus, pelot sekä ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa. Terapian kesto vaihteli ongelmasta riippuen muutamasta käyntikerrasta 2 - 3 vuoteen. Psykoterapiamaksuista ei ollut sitovia ohjeita. Asiakasmaksu oli yleisimmin 40 - 80 euroa/käynti. Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa Kela maksoi osan psykoterapeutin palkkiosta. Kuntoutujan omavastuuosuus oli tavallisesti 8-27 euroa käyntikerralta. Jos psykoterapiasta aiheutui ylimääräisiä matkakustannuksia, saattoi Kelalta hakea niihin korvausta.
Kelan verkkosivun mukaan (2004) psykoterapiaa haettaessa kuntoutushakemukseen tuli liittää psykiatrian tai lasten- ja nuortenpsykiatrian erikoislääkärin tai terapiakoulutuksen saaneen lääkärin lausunto, josta selvisi terapian tarve, tavoite, kesto ja suositeltu terapiamuoto. Hakijan piti olla 16-vuotta täyttänyt. Terapia saattoi olla yksilö- ja ryhmäterapian lisäksi perhe-, kuvataide- ja musiikkiterapiaa.
Juhani Tiuraniemi kirjoitti (2001), että kognitiivinen terapia tarkoittaa potilaan uskomusten ja ajattelutapojen tarkastelua, kyseenalaistamista ja uudelleenstrukturointia. Toiminnallinen työskentely merkitsi terapiassa tarkasteltujen asioiden kokemuksellista työstämistä. Tämä saattoi tapahtua terapiatilanteessa esimerkiksi erilaisten mielikuvatekniikoiden avulla, jolloin mielikuvissa käytiin läpi hankalia asioita tai potilaalla oli mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja tietoisesti terapian ulkopuolella. Tiuraniemi totesi, että kognitiivinen psykoterapia oli yhteistyötä, jossa tutkittiin sisäisen maailman merkityksenantoprosesseja ja pyrittiin rakentamaan uutta suhdetta hankaliin asioihin.
Pohjois-Karjalan kehitysvammahuollon erityishuoltopiirin v. 1991 perustama vammaisten asumis- ja toimintamahdollisuuksia edistävä Honkalampi-säätö tarjosi nettisivullaan kognitiivista psykoterapiaa v. 2004.
Tukiasema.netin verkkosivulla mainittiin v. 2004, että oppimisterapia (käyttäytymisterapia) on oppimisteorioihin pohjautuva hoitomenetelmä, jolla pyrittiin poistamaan psyykkisistä oireilua. Oppimisterapiassa ihmiset saatettiin tilanteisiin, joissa he voi oppia uusia käyttäytymismalleja siten, että häiriintyneet käyttäytymismallit vähitellen jäävät pois. Muun muassa psykologi Heikki Seppälä käytti menetelmää 1980- ja 1990-luvuilla kehitysvammaisten kanssa työskennellessään.
Tarja Hämäläinen kirjoitti Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistyksen verkkosivulla (2004), että kognitiivis-analyyttinen psykoterapia on ajallisesti rajattu psykoterapian muoto, jossa terapeutti ja potilas yhdessä tutkivat ja havainnoivat potilaan oireilua ja muuta kokemusmaailmaa pyrkien hahmottamaan taustalla olevia sisäistyneitä toimintatapoja. Tarkoituksena oli löytää yhdessä löytää sellainen hahmotus, kuvaus, joka voi olla potilaan työvälineenä, hänen pohdintojensa apuna, terapiatuntien ulkopuolella ja edelleen terapiajakson jälkeen.
Timo Kauppi kirjoitti Tiimi-lehdessä v. 2004, että NLP (neurolinguistic programming) on yksi lähestymistapa, jolla voidaan tutkia ja edistää kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Sillä voidaan myös tutkia ja ohjata muuttamaan psyykkistä toimintaa. Neurolingvistista ohjelmointi-menetelmää käytettiin kehitysvammahuollossa 1990-luvulla lähinnä henkilökunnan työnojauksessa. Siinä pyrittiin antamaan ohjattavien kielteisille mielleyhtymille myönteistä arvolatausta määrittelemällä asioita uusilla nimityksillä.
Suomen Psykoanalyyttinen Yhdistyksen nettisivulla todettiin (2004), että psykoanalyysi on vaativa psykoterapeuttinen tutkimus- ja hoitomuoto, joka pyrki palauttaman ihmisen kosketuksen hänen psyykkisten ongelmiensa ja kärsimystensä tiedostamattomaan taustaan ja syntyhistoriaan. Sen päämääränä oli itseymmärryksen lisääminen ja syventäminen sekä tiedostamattomien ristiriitojen saattaminen omaan hallintaan. Psykoanalyysi pyrki myös poistamaan psyykkisen kehityksen esteitä ja edesauttamaan psyykkistä kasvua. Psykoanalyyttinen hoito oli luonteeltaan tiivistä ja pitkäjännitteistä ja se saattoi kestää useita vuosia. Analyysitunteja oli tavallisimmin neljä kertaa viikossa. Psykoanalyyttinen työskentely perustui vuorovaikutukseen, jossa analysoitavan omalla henkilökohtaisella psyykkisellä työnteolla oli keskeinen merkitys. Yhdistyksen psykoanalyytikkokoulutukseen voitiin valita laillistettuja lääkäreitä ja psykologeja sekä poikkeustapauksessa muitakin korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. Yhdistykseen kuului runsaat 190 jäsentä, joista suurin osa toimii Helsingin seudulla.
Psykoanalyysin ei katsottu soveltuvan kehitysvammaisille. Markku Siivola kirjoitti v. 2001, että aivovaurio ja kehitysvammaisuus ovat esimerkkejä siitä, että rajoittuneilla '"tempuilla", teknisen kylmällä kouluttamisella on saavutettavissa paljon suurempi asianomaisen inhimillisen elämän laadun parantaminen kuin millään inhimillisen hienojakoisen eläytyvällä tavalla.
Linkkejä:
AVOIMET
JA SULJETUT TERAPIAT, Markku Siivola, Tutkielmia skitsofreniasta. Intensiivinen psykoterapia. Muutoksen
avaimet, 27.11.2001
Kela
- Psykoterapiaa
Kognitiviinen
psykoterapia, Juhani Tiuraniemi teoksessa Tikka Jukka ja Tiuraniemi Juhani:
Psykoterapian sovelluksia, Turku 2001 - ProMente
Kognitiivinen
psykoterapia. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia,
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys ry - KAT
Laajempaan
tietoisuuteen - psykoterapia? Pia Karjalainen, Leena Lamberg, Jaana
Rissanen, Anna-Leena Merenheimo, Sampo, Oulun yliopisto 1999
NLP-perustainen
psykoterapia toimii, kirja-arvostelu, Timo Kauppi, Tiimi 2004,
A-klinikkasäätiö
Psykodynaaminen
lyhytpsykoterapia, Veikko Aalberg, Päihdelinkki, nettisivu 2004
Psykologia
Psykoterapia,
Honkalampi-säätiö, nettisivu 2004
Psykoterapia,
Mielenterveyden Keskusliitto 2002
Psykoterapia,
VEP
Psyykkiset
häiriöt 9, Markku Ojanen, teoksesta Itsetuntemusta etsimässä , Psykologian
sovellutuksia arkielämässä. Kirjatoimi: Tampere, Tampereen Yliopiston
psykologian laitos 1993
PsykoVerkko
- psykologia, psykoterapia, perheterapia, kuntoutus
Suomen
Psykoanalyyttinen Yhdistys - Finska Psykoanalytiska Föreningen - Finnish
Psycho-Analytical Society
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
Tukiasema.net - Oppimisterapia
European
Psychoanalytical Federation - E.P.F.
IPA
- International Psychoanalytical Association
Society For Psychotherapy
Research
The International Journal of
Psychoanalysis
The Scandinavian Psychoanalytic Review
Svenska psykoanalytiska föreningen
Kari Viitapohja 4.10.2004