Näkövammaisten apuvälineet
Näkövammaisille tarkoitettujen apuvälineiden valikoima on laaja ja osa niistä soveltuu hyvin myös näkövammattomien kehitysvammaisten käyttöön.Sokeille tarkoitettuja apuvälineitä ovat mm. liikkumista auttavat sokeain kepit, bussien kutsutarrat, tarkasti annostelevat termoskannut, silmäneulan pujottajat, erikoisveitset, monenlaiset mittalaitteet, pistenäyttöiset ja puhuvat kellot, kohokuvioteipit, puhuvat tietokoneet ja laskimet sekä äänimajakat.
Tärkeimmät sokeain vammaistaidot ovat pistekirjoitus- ja luku, kymmensormijärjestelmän hallinta ja sokeain liikkumis- ja ympäristöhallintatekniikat.
Heikkonäköisten apuvälineitä ovat mm. suuritekstiset kirjat, kiikarilasit, luupit, voimakkaasti suurentavat lukutelevisiot, isonäyttöiset kello- ja mittalaitteet, erikoisvalaisimet ja tehokas lähiympäristön visuaalinen suunnittelu.
Erityisen hyvin näkövammaisten apuvälineistä kehitysvammaisten käyttöön soveltuvat puhuva tietotekniikka ja kotitalousaskareita helpottavat välineet ja laitteet.
Suuri osa näkövammaisten apuvälineistä kustannetaan terveyskeskusten, sairaaloiden ja kansaneläkelaitoksen toimesta. Harrastusluonteiset apuvälineet korvaa joko osittain tai kokonaan sosiaalivirasto.
Näkövammaisten apuvälinemyynti sijaitsee Näkövammaisten Keskusliitossa. Apuvälinemyynti julkaisee vuosittain apuvälineluettelon, joka käsittää runsaat 500 apuvälinenimikettä.
Kela korvaajana
Kelan verkkosivulla (2010) kerrottiin, että jos ei selviydy sairauden tai vamman vuoksi työstä tai opinnoista ilman kalliita apuvälineitä, voi saada ne ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Tällaisina apuvälineinä mainittiin tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot. Kela voi korvata myös huollosta, korjauksesta ja käytön opastuksesta aiheutuvia kustannuksia.Kerlan myöntämän apuvälineen voi saada aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen. Tällöin opiskelujen tulee tähdätä ammatillisiin opintoihin ja työelämään pääsyyn. Peruskoululaisen pitää esittää hakemuksensa liitteenä suunnitelman ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja apuvälineiden tarpeellisuudesta opinnoissaan.
Kela voi myöntää apuvälineitä myös harkinnanvaraisena kuntoutuksena, kun ne ovat välttämättömiä työssä selviytymisessä. Tällaisina apuvälineinä mainittiin erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet.
Taustatietoa
Wikipediassa (2010) kerrottiin, että onnettomuudessa sokeutunut englantilaisvalokuvaaja James Biggs tunsi itsensä turvattomaksi lisääntyvän moottoriliikenteen vuoksi. Hän maalasi keppinsä valkoiseksi v. 1921, jotta hänet huomattaisiin paremmin. Alkuperäinen keppi oli lyhyt. Sittemmin kuntoutustyöntekijä Richard Hoover havaitsi, että pidemmällä kepillä saattoi liikkua paremmin, koska sillä voi tunnustella ympäristöä kauempaa.Minna Ängeslevä kirjoitti Opettaja-lehden artikkelissaan (2010) erityisopettaja Esko Ruuskasesta, joka jäi eläkkeelle toimittuaan 34 vuotta näkövammaisten opettajana ja apuvälinesuunnittelijana ammattiopisto Arlassa. Ruuskanen kehitti pistenäyttöjä, muita tietokoneiden apuvälineitä ja ohjelmistoja sekä osallistui mm. Näkövammaisten Keskusliiton työllisyysneuvonnan kanssa käytännön suunnitteluun työpaikoilla. Ruuskanen totesi haastattelussa, että "vammaisen työllistyminen on merkittävää myös yhteiskunnalle. Se tarkoittaa yhteiskunnan tuen tarpeen vähenemistä ja yhtä tuottavaa henkilöä enemmän."
Microsoft-yhtiön verkkosivulla (2010) todettiin Suomessa olevan arviolta 80.000 näkövammaista, heistä alle 10.000 sokeita ja muut heikkonäköisiä. Täysin sokeita kerrottiin olevan Suomen näkövammaisista alle viisi prosenttia. Vammautuneilla mainittiin olevan useita mahdollisuuksia muokata tietokoneen näytön asetuksia sellaiseksi, jotta tieto on ruudulla luettavammassa muodossa. Näkövammaiset voivat kommunikoida tietokoneen kanssa erilaisin lisälaitten, kuten ruudunlukuohjelman, puhesyntetisaattorin tai pistekirjoitusnäytön kanssa.
Lisätietoja:
Apuvälineet - Näkövammaisen palveluopas 2003-2010, toim. Jaana Penttilä, Näkövammaisten Keskusliitto
Apuvälineitä lääkkeiden annosteluun - Poliklinikka.fi 2007-2010
Apuvälineitä työhön ja opiskeluun - Kela
Arlan toimipaikka, Keskuspuiston ammattiopisto - entinen Arla-instituutti
Aviris näönvälineet
Celianet - hae ja lainaa kauno- ja tietokirjallisuutta
Daisy (äänikirjastandardi) – Wikipedia
DAISY Consortium - Digital Accessible Information System Consortium
HENKILÖKOHTAISET APUVÄLINEET JA NIIDEN HANKINTA -KOULUTUS - Ritva Suokas - opintomateriaali, Lahden ammattikorkeakoulu 16.11.2006
Hyvärinen, Lea: Silmät ja näkeminen. Tampere: Tampereen Kirjapaino Oy 1981
Kuntoutustietoa
Käyttöopas Näkövammaisille - ©2010 Microsoft Corporation
Lahti Lauri: Näkövammaisten tietokoneavusteinen tiedon hankinta - Pro gradu, Helsingin yliopisto, huhtikuu 2006
Lääkinnällinen kuntoutus
NÄKÖVAMMAISTEN INTERNETIN KÄYTTÖ E-BISNEKSEN NÄKÖKULMASTA - Maria Hämäläinen, Marko Myllärinen - opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu 2007
Näkövammaisuus ja arki - Akuutti 17.10.2006 - Yle
Opaskoira – Wikipedia
Ojamo, Matti: Näkövammarekisterin vuosikirja 2007. Stakes. Näkövammaisten keskusliitto Ry. Helsinki: Oy Trio-Offiset Ab 2008
Opettajasta kehkeytyi keksijä - Opettaja eLehti, Minna Ängeslevä - 8.10.2010 - Sivu 42 - Artikkeli
Pistenäyttö – Wikipedia
Ruudunlukuohjelma – Wikipedia
Stakesin (nykyinen THL) Apudata-tetokanta
TIETOKONE VAMMAISTEN APUVÄLINEENÄ - Sirpa Hyökki - Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede, Pro gradu –tutkielma 13.07.2007
Suurennusohjelma – Wikipedia
Valkoinen keppi - Esite. Näkövammaisten keskusliitto Ry 2001
Valkoinen keppi – Wikipedia
Verhe, I: Selkeä ympäristö. Näkövammaisille soveltuvan toimintaympäristön suunnittelu - Näkövammaisten keskusliitto: Rakennusalan kustantajat, Helsinki 1996
Kari Viitapohja 30.11.1997
A.N. 20.3.1999
Kari Viitapohja 9.10.2004, 22.11.2010