 |
Musiikkiterapia
Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön nettisivulla mainittiin (2004), että musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä. Tällaisia elementtejä ovat mm. rytmi, harmonia, melodia, dynamiikka ja äänensävy.Suomen musiikkiterapiayhdistyksen lehdistötiedotteessa (8.6.2004) todettiin, että musiikkiterapian systemaattinen käyttö alkoi Suomessa 1960-luvulla. Ensimmäiset koulutukset käynnistyivät 1970-luvun alussa ja musiikkiterapiayhdistys perustettiin 1973. Terapiamuodon perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat olleet kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat, päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat. Musiikkiterapian asiakkaat edustavat kaikkia ikäryhmiä, lasten ja nuorten määrä kuitenkin painottuu
Afasialasten tuki ry:n verkkosivulla (2004) kirjoitettiin, että musiikkiterapia jaotellaan Suomessa sekä perinteiseen että toiminnalliseen musiikkiterapiaan. Musiikkiterapia katsottiin välilliseksi kuntoutukseksi, jossa käytetään apuna aivojen molempia puoliskoja. Terapiamuodon nähtiin soveltuvan dysfaattisten (aivoperäinen puhumisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus) lasten kuntoutukseen.
Toiminnallinen musiikkiterapia
Toiminnallisen musiikkiterapian tavoitteena on kohottaa asiakkaan suoriutuvuutta. Sitä käytetään mm. lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tehostamisessa Siinä kiinnitetään huomiota tasapainoon, havaitsemiseen, silmä-käsikoordinaatioon, karkea- ja hienomotoriikkaan sekä hengitykseen. Toiminnallista musiikkiterapiaa on käytetty erityisesti kehitysvammaisten kuntoutuksessa. Sen kehitti ruotsalainen Lasse Hjelm v. 1975 Uppsalassa.Virolainen kylpylähotelli Laine mainosti (2004) vibroakustista musiikkiterapiaa. Siinä asiakas lepää "värähtelysängyssä", jossa tietyn taajuisten sävelten lisäksi häneen vaikuttaa samantaajuinen sängyn sisästä tuleva värähtely. Laineen toinen erikoisuus oli resonanssimusiikkiterapia. Siinä asiakas istuu mukavassa nojatuolissa kuunnellen korvakuulokkeista tulevaa, erityisesti päänsäryn, stressin tai unettomuuden hoitoon sävellettyä rentouttavaa musiikkia.
Tarinasäveltäminen ja kuvionuotit
Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön nettisivulla kerrottiin tarinasäveltämisestä. Siinä lapset voivat osallistua musiikkitoimintaan riippumatta heidän ennakkotaidoistaan tai -valmiuksistaan. Kaikki sävelet ovat oikeita, koska ne ovat juuri kyseisen lapsen keksimiä. Musiikin ja tarinoitten suoman turvan avulla lapset voivat tehdä lauluja ja tarinoita myös kipeistä ja vaikeista asioista.Nettisivulla kerrottiin myös kuvionuoteista. Kyseessä on Kaarlo Uusitalon keksimä nuotinkirjoitusjärjestelmä, joka mahdollistaa nuoteista soittamisen kaikille, jotka pystyvät yhdistämään kaksi samanlaista symbolia toisiinsa. "Eri sävelet merkitään eri väreillä, sävelten oktaavialat, eli soitetaanko matalalta vai korkealta, eri kuvioilla ja sävelten kestot konkreettisesti nuottien pituutena. Kuvionuoteilla pystyvät soittamaan niin pienet lapset kuin vanhuksetkin sekä kehitysvammaiset ja oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia".
Tunti kerrallaan
Risto Jukkola mainitsi Taiteiden talon nettisivulla, että musiikkiterapiassa tavallisimmin soitetaan tai lauletaan joko valmista musiikkia, improvisoidaan, leikitään äänillä tai kuunnellaan musiikkia. Musiikin lisäksi voidaan tehdä kuvaa tai liikkua musiikin mukana. Myös keskustelut kuuluvat asiaan. Jukkolan mukaan terapiatapaamiset ovat yleisimmin kerran viikossa 45 tai 60 minuuttia kerrallaan. Terapiaprosessin kesto voi vaihdella muutamista kerroista 2 - 4 vuoden mittaiseen hoitoon.Musiikkiterapeutteja koulutetaan Sibelius-Akatemian Helsingin, Kuopion ja Seinäjoen yksiköissä, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluissa sekä Jyväskylän Eino Roiha-instituutissa. Marko Punkanen mainitsi Tukiaseman virtuaaliartikkelissaan (2004), että Suomessa toimi noin 200 musiikkiterapeuttia. Punkanen kertoi, että musiikkiterapia on saavuttanut lääkäreiden ja Kelan taholla vahvan aseman. Musiikki koskettaa ihmistä hyvin kokonaisvaltaisesti ja silloin, kun puheen kautta ei ole mahdollista luoda kontaktia ja saada aikaiseksi vuorovaikutusta, voi musiikki toimia siltana ihmisten välillä. Musiikkiterapian tapaisia muita menetelmiä ovat tanssi-, kuvataide- ja draamaterapia.
Kela voi korvata musiikkiterapiaa vaikeavammaisten kuntoutuksena ja lasten ja nuorten psykiatrisena kuntoutuksena sekä sairaanhoitopiirit lääkinnällisenä kuntoutuksena. Myös koulut ovat käyttäneet musiikkiterapiapalveluita.
Teea Kyllönen Niina Magga, Anna-Riikka Sundström mainitsivat (1999), että Rinnekoti aloitti musiikkiterapeuttiset kokeilut kehitysvammaisten kuntoutuksessa jo vuonna 1927. Petri Lehikoinen julkaisi v. 1973 Suomen ensimmäisen musiikkiterapiaa käsitelleen teoksen (Parantava musiikki).
Esa Ala-Ruonan mukaan (2007) musiikkiterapian keinoin voidaan kohdata luontevasti sekä asiakas, joka voi olla psyykkisesti hyvin haavoittuvainen ja estynyt tai asiakas, jonka kaoottinen itseilmaisu saa musiikillisessa kanssakäymisessä ymmärrettävän muodon
Lisätietoja:
Ala-Ruona, Esa: Alkuarviointi kliinisenä käytäntönä psyykkisesti oireilevien asiakkaiden musiikkiterapiassa : strategioita, menetelmiä ja apukeinoja - väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2007
Ala-ruona Esa, Saukko Päivi, Tarkki Aarre: Musiikkiterapiapalvelut - Suomen musiikkiterapiayhdistys 2009
Alvin Juliette ja Warwick Auriel: Autistisen lapsen musiikkiterapia (suom. Kari Riikkilä) - Kehitysvammaliitto 1995
Avainta etsimässä - kliinisiä kokemuksia nuorten musiikkiterapiasta - Juha Ruponen - Musiikkiterapia 1/2009
Erkkilä, Jaakko; Heinonen, Yrjö: Avaa mielesi musiikille! Kohti tutkimuspohjaista musiikkiterapiaa - Jyväskylän yliopisto 1995
Erkkilä J. & Lehtonen K(toim.): Musiikkiterapian monet kasvot - Suomen musiikkiterapiayhdistys 1999
Haase, Tuula: TAIDE KASVUN JA KASVATUKSEN VOIMAVARANA. TAIDE KASVATTAA KEHITTÄÄ-PARANTAA - Lapin yliopisto 1996
Kukkonen Sanna: Kuvionuotit osana pianonsoitonopetusta - Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeak)oulu, Ammatillinen opettajankorkeakoulu 17.3.2005
Lehikoinen Petri: Parantava musiikki. Johdatus musiikkiterapiaan - Musiikki Fazer 1973
Laine | Palvelut | Musiikkiterapia
Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö - Musiikkiterapia 2004
Louhivuori, Jukka ym: Musiikkikasvatus - Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen - Suomen Musiikkikasvatusseura 2009
Matalataajuinen äänivärähtelyhoito - teoreettisia näkökulmia, kliinisiä sovellutuksia ja tutkimustuloksia - Punkanen, M - Musiikkiterapia 19(1), 69-88/2004
"Matkalla luovuuden ja leikin lähteille" - MUSIIKKITERAPIA HOITO- JA KUNTOUTUSMUOTONA, Marko Punkanen, Tukiasema.net - verkkosivu 2004
Mielialavaikutteisen musiikin vaikutus haastavaan käyttäytymiseen - V. Mark Durand and Eileen Mapstone, American Journal on Mental Retardation 1997 Vol. 102, No. 4, pp. 367–378 (abstrakti)
Missä sinä olet ollut? Terapeuttista musiikkikasvatusta Ruskeasuon koulussa - Juha Salo - Musiikkiterapia 1/2000 Musiikin merkitys ihmisen tunne-elämään - Teea Kyllönen, Niina Magga, Anna-Riikka Sundström, Sampo, Oulu yliopisto 1999
Musiikkiterapeutti, Työvoimahallinto, verkkosivu 2005
Musiikkiterapia, Afasialasten tuki ry
Musiikkiterapia, Honkalampi-säätiö, nettisivu 2004
Musiikkiterapia, Kuusaa-säätiö, nettisivu 2004
Musiikkiterapia, LUONNONLÄÄKETIETEEN KESKUSLIITTO LKL RY - verkkosivu 2006
Musiikkiterapia, Risto Jukkola, Taiteiden talo. nettisivu 2004
Musiikkiterapian mahdollisuuksia tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden hoidossa - Ritva Honka - Musiikkiterapia 1/2009
Musiikkiterapiapalvelut, Seinäjoen keskussairaala - verkkosivu 2004
Resonaari : Musiikkiterapiaklinikka
SUOMEN MUSIIKKITERAPIAYHDISTYS RY
Roiha Eino: Johdatus musiikkipsykologiaan - Gummerus 1965
"Satumaa on ihmisen sielussa" - Mikko Romppanen - Musiikkiterapia 2/2001
Saukko Päivi: Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa - Jyväskylän yliopisto 2008
Toiminnallinen musiikkiterapia - Vep - verkkosivu 2004
Äystö, Seija: Soita mitä näet. Kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa - Kehitysvammaliitto 2007
A coding scheme for the evaluation of the relationship in music therapy sessions - Raglio A, Traficante D, Oasi O - Psychol Rep. 2006 Aug;99(1):85-90 - PubMed
A comparison of passive and active music reinforcement to increase preacademic and motor skills in severely retarded children and adolescents - Holloway MS - J Music Ther. 1980 Summer;17(2):58-69 - PubMed
American Music Therapy Association, Inc
Autism as a neurodevelopmental disorder affecting communication and learning in early childhood: prenatal origins, post-natal course and effective educational support - Trevarthen C - Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2000 Jul-Aug;63(1-2):41-6 - PubMed
Four decades of music therapy behavioral research designs: a content analysis of Journal of music therapy articles - Gregory D - J Music Ther. 2002 Spring;39(1):56-71 - PubMed
Learning ability in children with Rett syndrome - Elefant C, Wigram T - Brain Dev. 2005 Nov;27 Suppl 1:S97-S101 - PubMed
Music therapy, a description of process: engagement and avoidance in five people with learning disabilities - Toolan PG, Coleman SY - J Intellect Disabil Res. 1994 Aug;38 ( Pt 4):433-44 - PubMed
Music therapy as a tool for assessing hand use and communicativeness in children with Rett Syndrome - Wigram T, Lawrence M - Brain Dev. 2005 Nov;27 Suppl 1:S95-S96 - PubMed
Music therapy assessment in school settings: a preliminary investigation - Wilson BL, Smith DS - J Music Thr. 2000 Summer;37(2):95-117 - PubMed
The effects of music therapy on a group of profoundly mentally handicapped adults - Oldfield A, Adams M - J Ment Defic Res. 1990 Apr;34 ( Pt 2):107-25 - PubMed
The music therapy of an anorectic mentally handicapped adult - Heal M, O'Hara J - Br J Med Psychol. 1993 Mar;66 ( Pt 1):33-41 - PubMed
Music Therapy World
Nordic Journal of Music Therapy
The use of music and colour theory as a behaviour modifier - Barber CF - Br J Nurs. 1999 Apr 8-21;8(7):443-8 - PubMed
Musikterapeuternes Landsklub
FUNKTIONSINRIKTAD MUSIKTERAPI, MUSIKTERAPIINSTITUTET
Kari Viitapohja 27.11.2004, 20.11.2010