 |
Mukautettu erityisopetus historiaan
Peruskoulun mukautettu erityisopetus jäi historiaan, kun koululainsäädännössä hyväksyttiin v. 2010 ajatus yhdestä opetussuunnitelmasta kaikille oppilaille (ks. peruskoulun erityisopetus). Vanhassa mukautetussa erityisopetuksessa noudatettiin normaalikoulun opetussuunnitelmaa helpompaa suunnitelmaa (EMU), lisäksi oppilaille laadittiin henkilökohtainen opetussuunnitelma. Opetukseen valikoituvilla oppilailla oli kehitysviivästymä tai lievä kehitysvammaisuus. Heillä oli sekä oppimisvaikeuksia että kielellisen ymmärtämisen ongelmia ja hahmotushäiriöitä. Käytännön aineilla oli tärkeä asema opetuksessa. Opetusryhmät olivat pienempiä kuin peruskoulun normaaliopetuksessa.EMU-opetuksen valinta tehtiin yksilöllisen arvioinnin pohjalta. Oppilas saattoi tarvitessaan saada koulunkäyntiavustajan, joka oli henkilökohtainen tai useammalle oppilaalle tarkoitettu. Avustaja auttoi yksilöllisen opetuksen antamisessa. Lisäksi hän auttoi päivittäistoimintojen sujumisessa, liikkumisessa ja muussa sellaisessa.
Oppilaalla oli oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos hän ei selviytynyt koulun ja kodin välisistä matkoista itsenäisesti.
Mukautetun erityisopetuksen piirissä oli tilastokeskuksen mukaan 9.873 oppilasta v. 1998. Oppilaista 6.149 oli erityiskoulussa, 2.733 oli tavallisen koulun erityisluokalla ja 991 tavallisella luokalla.
Apukoulun perillinen
Juha Valta totesi tutkimuksessaan (Oulun yliopisto 2002), että Suomen kansakouluasetus annettiin 11.5.1866. Sen mukaan kansakoulun tuli olla kaupungeissa kuusivuotinen ja maaseudulla nelivuotinen. Kaupungeissa oppilaiden ikärajaksi tuli 8-14 vuotta. Kansakouluasetus määritteli myös luokan oppilaiden enimmäismäärät. Ensimmäisellä luokalla sai olla enintään 40 ja muilla luokilla enintään 60 oppilasta.Tutkija Vallan mukaan kiinnostus heikkolahjaisten opetuksen järjestämiseen omissa luokissaan heräsi 1890-luvulla. Hän arvioi, että vaikutteita oli saatu Euroopan muista maista, joissa toimi ennen Suomea erotusluokkia. Näitä oli muun muassa Norjassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa, jossa heikkolahjaisten opetusta oli järjestetty 1850-luvulta alkaen.
Helsingin kansakoulussa toimi lukuvuosina 1895-1899 huonolahjaisten luokka. Turkuun perustettiin heikkokykyisten erikoisluokka v. 1901. Vaasan apukoulu aloitti v. 1905 ja Tampereen apukoulu v. 1907. Oulun apukoulu aloitti toimintansa v. 1920, vuotta ennen kuin oppivelvollisuuslaki säädettiin. Lain mukaan oppivelvollisuus alkoi sinä vuonna, kun lapsi täytti 7 vuotta ja päättyi sen kevätlukukauden lopussa, kun lapsi täytti 13 vuotta.
Kuopion koulutuspalvelukeskuksen nettisivulla (2004) kerrottiin, että v. 1952 annettiin asetus, jossa määriteltiin apukoulutasoisten opetus. Siihen kuului myös niin tarkkailuluokilla kuin kuulo- ja näkövikaisten sekä sairaiden ja vajaaliikkeisten erityisluokilla annettava opetus.
Vuonna 1958 voimaan tulleen kansakoululain myötä kansakoulusta tuli 6-vuotinen, 2-vuotinen jatko-opetus sai nimekseen kansalaiskoulu. Oppivelvollisuudesta voitiin vapauttaa oppilaita edellisen lain tavoin. Vapautuksen saivat ruumiinvian, sairauden tai sielullisen poikkeavuuden vuoksi vahingolliset tai hyödyttömät lapset, jos heidän ei katsottu menestyvän erityiskoulussakaan.
Vuoden 1979 koululainsäädännön uudistus takasi opetuksen myös vaikeimmin vammautuneille lapsille. Heitä varten oli perustettava harjaantumiskouluja. Vuonna 1983 säädettiin peruskoululaki. Siinä määrättiin, että oppivelvollisuuden suorittaminen alkaa syyslukukauden alussa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja kestää, jollei oppivelvollisuutta sitä ennen ole täytetty, kymmenen vuotta. Jos vammaista lasta ei hänen vammansa vuoksi voida opettaa yhdeksänvuotisessa peruskoulussa, hänen oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana ja se kestää yksitoista vuotta. Vuoden 1998 perusopetuslaki toi pieniä muutoksia kunnallisen opetustoimeen. Mukautetun opetuksen kannalta niillä ei ollut suurempaa merkitystä.
Lisätietoja:
Erityisopetus.fi - perusopetus, erityisopetus, esiopetus, päivähoito, verkkosivu 2004
HOJKS - Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Joka kuudes peruskoululainen sai erityisopetusta syksyllä 1998, Tilastokeskuksen uutispalvelu 12.5.1999
Kuopion koululaitos 125 vuotta, ERITYISOPETUS SOTIEN JÄLKEEN, Kuopion koulutuspalvelukeskus, edu.kuopio.fi
Mitä on yksilöllistetty opetus? Heikki Kulhomäki, Vep - verkkosivu 2004
Ongelmaoppilaat Oulun kansakoulussa vuosina 1874-1974, Juha Valta, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto © 2002 Oulun yliopiston kirjasto
Opintoluotsi
Perusopetuslaki - Finlex
Tiedonpuu ry
Virtuaalinen erityisopetuksen palvelukeskus, Vep
Kari Viitapohja 26.9.2004, 1.9.2010