 | Puhutun kielen opettaminen autistisille lapsille |
Lovaasin varhaisopetusmenetelmä
Jyrki Kanto vieraili Per Carleniuksen autististen lasten Workshopissa 22-24.9.1995 Norjassa. Hän kirjoitti Autistien tukiviesti-lehdessä Carleniuksen korostaneen toiston merkitystä kaikissa harjoitteissa. Kanto kertoi Carleniuksen maininneen, että yhden asian oppimiseen voi mennä tuhat toistoa. "Nouse ylös, istu alas. Tule tänne." "Ota" ja "anna". Äänen matkimista. Nämä olivat pojalleni Viktorille räätälöidyt harjoitteet, Kanto kirjoitti.
Carlenius oli kertonut, että jos haluaa nopeasti tuloksia, harjoitteet ja niiden toistot kannatti aina suorittaa samassa paikassa sekä lastentarhassa että kotona. Hän oli kuitenkin painottanut, että pitkäjänteisen oppimisen kannalta on kylläkin tärkeää vaihtaa välillä paikkaa ja tilannetta, jolloin lapsi oppii siirtämään opitun asian toisiin puitteisiin. Lovaas-harjoitteita piti tehdä vähintään kolme tuntia päivässä.
Carlenius oli korostanut palkkion merkitystä varsinkin harjoitteiden alkuvaiheessa. Palkkio piti antaa välittömästi ilman mitään viiveitä onnistuneen suorituksen jälkeen. Palkkiona oli käytetty mm. mehua, keksejä, halauksia ja kehumista.
Oulun kaupungin verkkosivulla kerrottiin v. 2004, että Kisakentän päiväkodissa annettiin opetusta myös autistisille lapsille. Opetuksen pohjana oli opetusjärjestys, joka perustui Lovaasin kirjoittamaan Minä-kirjaan. Opetus kesti kunkin lapsen kohdalla noin 2 vuotta, jonka jälkeen lapsi siirtyi normaaliin päiväkotiopetukseen tai kouluun.
Verkkosivulla mainittiin, että päiväkodissa valittiin jokaiselle viikolle 1-8 opetettavaa osiota. Opetusta annettiin tunti kerrallaan. Se jakautui 3-5 minuutin opetustuokioihin ja 1-3 minuutin tauko-osiin. Tauoilla lapsi sai leikkiä tai puuhailla mielensä mukaan, mutta opetustuokion aikana hänen piti keskittyä opetettavaan asiaan. Oppimista vauhditettiin palkitsemisella, alussa herkkujen, myöhemmin kiitosten ja halausten muodossa. Häiriökäyttäytymistä poistettiin huomiotta jättämisellä.
Opetusta luonnehdittiin hyvin systemaattiseksi; uusi asia pohjautui aikaisemmin opittuun ja opettelu kunkin asian kohdalla päättyi yleistykseen. Opetuksen alkuvaiheessa kaikki opettajat opettivat täsmälleen samalla tavalla ja yleistyksen aikana eri tavalla ja eri tilassa.
Päiväkodissa pidettiin Lovaasin menetelmän ensisijaisena tavoitteena puhutun kielen opettamista autistilapselle, toissijaisena tavoitteena oli viittomakielen opettaminen puhutun kielen sijasta.
Ivar Lovaas kehitti nimeään kantavan varhaisopetusmenetelmän vuonna 1962 Kaliforniassa. Sen teoreettinen viitekehys on behavioristisessa psykologiassa, ns. operantin ehdollistamisen menetelmässä. Schopler, Short ja Mesibov arvostelivat Journal of consulting and clinical psychology-julkaisussa (1989) Lovaasin menetelmää tieteellisen näytön puuttumisesta.
Timo Saloviita totesi (Tukiviesti-lehti 6/96), että Lovaasin menetelmää oli pidetty kiistanalaisena, samoin kuin monia muitakin oppimisterapeuttisia autismiin liittyviä menetelmiä (TEACCH, holding, fasilitointi). Saloviidan mukaan oppimisterapian vaikuttavuudesta oli kuitenkin olemassa positiivista tutkimustietoa.
Lisätietoa:
Autistisen
lapsen opetus Lovaas -menetelmällä, KISAKENTÄN PÄIVÄKOTI, Oulun kaupunki
2004
Raportti Per
Carleniuksen Workshopista 22.- 24.9.1995 Jyrki Kanto, AUTISTIEN TUKIVIESTI No.
1/1996
Kehitysvammaisten lasten opettaminen, Ivar O. Lovaas, suom. Ismo Tikkanen,
toim. Oiva Ikonen, Kehitysvammaliitto, Helsinki 1992, 248 sivua, kuv, taul. - (Minä-kirja)
ISBN 951-580-193-1
Lovaas Institute for Early Intervention
Lovaas:
The Man Behind the Theory, Adelle Jameson Tilton, About.com
"Lovaas
Therapy", The Association for Science in Autism Treatment - ASAT, 2004
Relation
of behavioral treatment to "normal functioning": comment on Lovaas,
Schopler E, Short A, Mesibov G, J Consult Clin Psychol. 1989 Feb;57(1):162-4 -
Pubmed
Clarifying
comments on the young autism study: reply to Schopler, Short, and Mesibov,
Lovaas OI, Smith T, McEachin JJ, J Consult Clin Psychol. 1989 Feb;57(1):165-7 -
PubMed
A
comprehensive behavioral theory of autistic children: paradigm for research and
treatment, Lovaas OI, Smith T, J Behav Ther Exp Psychiatry. 1989 Mar;20(1):17-29
- PubMed
Long-term
outcome for children with autism who received early intensive behavioral
treatment, McEachin JJ, Smith T, Lovaas OI, Am J Ment Retard. 1993
Jan;97(4):359-72; discussion 373-91 - PubMed
The
development of a treatment-research project for developmentally disabled and
autistic children, Lovaas OI, J Appl Behav Anal. 1993 Winter;26(4):617-30 -
PubMed
Early
Intervention Project: can its claims be substantiated and its effects
replicated? Gresham FM, MacMillan DL, J Autism Dev Disord. 1998 Feb;28(1):5-13 -
PubMed
Home-based
behavioral treatment of young children with autism, Sheinkopf SJ, Siegel B, J
Autism Dev Disord. 1998 Feb;28(1):15-23 - PubMed
Sex
as a possible source of group inequivalence in Lovaas (1987), Boyd RD, J Autism
Dev Disord. 1998 Jun;28(3):211-5. - PubMed
Parent-directed,
intensive early intervention for children with pervasive developmental disorder,
Smith T, Buch GA, Gamby TE, Res Dev Disabil. 2000 Jul-Aug;21(4):297-309 - PubMed
Parent-managed
behavioral treatment for preschool children with autism: some characteristics of
UK programs, Mudford OC, Martin NT, Eikeseth S, Bibby P, Res Dev Disabil. 2001
May-Jun;22(3):173-82 - PubMed
Some
aspects of treatment and habilitation of children and adolescents with autistic
disorder in Northern-Finland, Kielinen M, Linna SL, Moilanen I, Int J
Circumpolar Health. 2002;61 Suppl 2:69-79
Kari Viitapohja 14.11.2004