Kuvataideterapia
Taiteiden talon verkkosivulla (2004) todettiin, että kuvataideterapia on kuntoutuksen ja hoidon muoto, jossa erilaisten taidemateriaalien avulla tapahtuvalla ilmaisulla ja vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys. Terapiaa voidaan toteuttaa psykoterapeuttisia käytäntäjä noudattaen tai ottaa mukaan neuropsykologisia tai vuorovaikutuksellisuutta korostavia menetelmiä. Terapian sanottiin soveltuvan mm. vuorovaikutusongelmista, masennuksesta, akuuteista kriiseistä, pitkäaikaissairaudesta, tyättämyydestä, tyäuupumuksesta, peloista, kiusaamisesta kärsiville ja tilanteisiin kun sanojen läytäminen on vaikeaa tai sanoja ei ole.
Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen verkkosivulla (2004) kuvailtiin maalausterapiaa sekä veisto- ja muovailuterapia. Niillä voitiin vaikuttaa monenlaisiin vaivoihin ja niistä oli apua loppuun palaneille, masentuneille sekä muuten vain uupuneille ihmisille. Terapioihin tultiin lääkärin lähetteellä.
Sari
Allinen kirjoitti Dialogi-lehdessä (2003) joensuulaisessa vanhainkodissa toteutetusta taideterapiaprojektista. Allinen totesi, että taideterapia lisää vanhuksen elämänlaatua, saa aikaan henkilökohtaista kasvua ja muutosta.
Kolme kuvataideterapeuttia oli perustanut Artteli-nimisen tyähuonekunnan. Sen nettisivulla (2004) mainittiin, että terapiatilanteessa syntyneissä kuvissa asiakas ilmaisee ja tyästää kokemuksiaan; ristiriitojaan, pelkojaan, toiveitaan jne. Kuvataideterapeutti auttaa häntä näiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa. Kuvien avulla asiakas voi myös rikastuttaa sisäistä maailmaansa ja läytää voimavarojaan.
Syämishäiriäkeskuksen sivulla mainittiin (2004) keskuksessa toimivasta kuvataideterapiaryhmästä. myös
kehitysvammaisten kuntoutuksen yhteydessä on käytetty taideterapiaa.
Luova ilmaisu sinällään terapeuttista
Luontais.infon tietopankissa lainattiin Ritva
Saarelaisen kirjoitusta A-Klinikkasäätion Tiimi-lehdessä (5/2003). Saarelainen kirjoitti kuvataideterapian purkavan tunteita, jotka ovat voineet syntyä jo alle kahden vuoden iässä. Luomisprosessi on alitajuisten tunteiden ilmaisua ja jo sinällään terapeuttista eli hoitavaa. Saarelaisen mukaan vanhimpia kuvataideterapian suuntauksia ovat olleet taidepsykoterapia, jungilainen taideterapia sekä hahmo- ja antroposofinen taideterapia. Amerikkalaiset psykoanalyytikot ja jungilaiset psykoterapeutit alkoivat ensimmäisinä käyttää kuvallista ilmaisua terapioissaan, joissa haluttiin selvittää ihmisen patologisia alueita.
Kela voi korvata taideterapiaa vaikeavammaisten kuntoutuksena ja lasten ja nuorten psykiatrisena kuntoutuksena sekä
sairaanhoitopiirit lääkinnällisenä kuntoutuksena. HUS:n nettisivulla kerrottiin (2004), että kuvataideterapeuttien 4-vuotista täydennyskoulutusta järjestetään Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksessa. Koulutusohjelman suorittaneet hyväksyttiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (nykyisin Valvira) psykoterapeuttirekisteriin. Yhden terapiaistunnon kesto oli tavallisesti 45 minuuttia yksiläterapiassa ja puoli tuntia ryhmäterapiassa. Marjo
Peltoniemi kirjoitti (2001), että Suomessa toimi n. 50 kuvataideterapeuttia. Peltoniemen mukaan "taideterapia eroaa taidetoiminnasta siten, että siinä painottuu sisäisen maailman kuvaaminen, kun taas taidetoiminnassa yleensä pyrkimyksenä on tehdä jokin tuote. Terapeuttisessa kuvan tekemisessä ei ole olennaista ulkoisen todellisuuden jäljentäminen tai lopputulos, vaan tunne ja prosessi."
Hautala (2008) totesi, että kuvataideterapian erityispiirteenä on kuvallinen vuorovaikutus. "Siinä on mukana tekijä, kuva ja terapeutti. Vuorovaikutussuhde on siis tavallaan kolmiosuhde. Kuvan tekijä tekee kuvan ja tulkitsee mahdollisesti sanallisesti prosessiaan. Terapeutti on hiljaa läsnä, kun kuvaa tehdään, ja kannattelee asiakkaansa raskaita tunteita, joita voi tulla esiin kuvan tekemisen aikana ja myös itse kuvassa", Hautala mainitsi.
Kelan kuntoutustyäryhmän dokumentissa (2007) todettiin, että kuvataideterapiaa voitiin toteuttaa psykoterapiassa yksilä- tai ryhmäterapiana. Sitä voitiin käyttää psykoterapiassa itsenäisenä terapiana tai se voi olla menetelmänä psykoterapiassa ja toimintaterapiassa pääasiassa lasten, nuorten ja aikuisten neuroottis-, rajatila- ja psykoottistasoisten häiriäiden kuntoutuksessa. Lisäksi se saattoi tulla kyseeseen psykosomaattisten ja neurologisten sairauksien hoidossa. Hoitokulujen korvaaminen oli harkinnanvaraista.
Lisätietoja:
Artteli kuvataideterapia taideterapia
Hautala, Päivi-Maria: Lupa tulla näkyväksi Kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa - Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 341, 2008
KELAN KUNTOUTUSLAIN 9 JA 10 ä:N MUKAISENA VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSENA JäRJESTäMäT TERAPIAT - Terveys- ja toimeentuloturvaosasto - Kuntoutusryhmä 9.2.2007
Kuvataideterapia, Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry. (ALY) - verkkosivu 2004
Kuvataideterapia - Taideterapia, Taiteiden talo, Piccon
Kuvataideterapia muun hoidon lisänä saattaa parantaa skitsofreniapotilaiden psyykkistä vointia, mutta luotettava näyttä puuttuu - Teija Honkonen - www.kaypahoito.fi - Suositukset 6.9.2007
Mantere, M-H: Mielen kuvat. Kuvallinen ilmaisu terapeuttisessa kontekstissa. VAPK-kustannus, Helsinki 1991
Taideterapia yhdistää älyn ja tunteen - Saarelainen, R - A-klinikkasäätiä. Tiimi 2002
Taide voi tuoda vanhukselle muistot takaisin, Sari Allinen, Dialogi 6/2003
Taideterapia yhdistää älyn ja tunteen, Luontais.info 05.12.2003
TAIDETERAPIAN MAHDOLLISUUDET MIELENTERVEYSTYäSSä, Marjo Peltoniemi, Marjonet 2001 Taideteollinen korkeakoulu - TaiK 2004
Toiminta- ja taideterapia, HUS
American Art Therapy Association, Inc
Art Therapy on the Web
British Association of Art Therapists
Liebmann, M: Art Therapy for Groups. A handbook of themes and exercises. 2. painos. Routledge, New York 2004
Open Directory - Health: Mental Health: Counseling Services: Expressive Therapies: Art
Kari Viitapohja 27.11.2004, 18.11.2010
