Kuntoutussuunnitelma
Kansaneläkelaitoksen (Kela) nettisivulla kirjoitettiin v. 2004, että vaikeavammaisen
lääkinnällinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Se on asiakirja, jonka perusteella Kela tekee kuntoutuspäätäksen käyttäen hyväkseen muita käytässään olevia tietoja. Kuntoutussuunnitelmaa pidettiin suosituksena
Kuntoutussuunnitelman tuli käsittää kuntoutujan sairautta koskevat tiedot, elämäntilanne, lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, kuntoutuksen tavoitteet, aiempi kuntoutus ja sen tulokset sekä yhdyshenkilöt, seurantamenetelmät ja hoitovastuutahot. Suunnitelmaan tuli kirjata kuntoutustoimenpiteet, niiden ajoitus, kesto, tiheys ja toteuttajataho sekä suunnitelman laadintaan osallistuneet henkilöt.
Kuntoutuksen avulla katsottiin voitavan korjata ja ehkäistä sairauden tai vamman haittoja sekä säilyttää tai parantaa tyä- tai toimintakykyä tai kohentaa elämänlaatua. Kuntoutussuunnitelmat laadittiin 1-3 vuodeksi kerrallaan.
Mielenterveyden Keskusliiton kotisivuilla kerrottiin, että sen jäsenistän piirissä v. 2002 piirissä tehty kysely osoitti, että yli kolmasosalle mielenterveyskuntoutujista (35 %:lle) ei ollut tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa. Joka viides taas ei tiennyt sen sisällästä. Niistä vastaajista, joilla oli kopio omasta kuntoutussuunnitelmastaan 76 % koki, että suunnitelman tavoitteet vastasivat heidän omia tavoitteitaan.
Kehitysvammaisille laadittujen kuntoutussuunnitelmista ei ollut saatavissa tilastollisia tietoja v. 2004.
Kuntoutustarveselvitys ja ammatillinen kuntoutussuunnitelma
Kelan verkkosivulla kirjoitettiin v. 2004, että kuntoutustarveselvityksessä lääkäri, sosiaalityäntekijä ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kuntoutuksen tarvetta ja keinoja sekä laajemman kuntoutustutkimuksen tarpeellisuutta. Kuntoutustarveselvitys kesti 1-4 vuorokautta, ja se tehtiin yleensä kuntoutuslaitoksessa. Kuntoutustarveselvityksiä tehtiin Kelan toimeksiannon lisäksi tyävoimatoimistojen, tyäeläke- ja tapaturmavakuutusyhtiäiden, tyäterveyshuollon, terveys- ja sosiaalikeskusten toimesta.
Kuntoutustarveselvitystä järeämpi menetelmä oli kuntoutustutkimus, joka kesti viikosta kolmeen viikkoon. Sen perusteella laadittiin ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustutkimukseen tultiin yleensä kuntoutustarveselvityksen nojalla.
Varhaiskasvatuksen suunnitelma
Kuusamon kaupungin nettisivulla kerrottiin v. 2004, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutuksen ja muun päivähoitotoiminnan yhteensovittamiseksi oli tapana laatia lapsen tarpeista lähtevä, säännällisesti arvioitava kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen huoltajien, päivähoidon henkilöstän ja muiden asiantuntijatahojen kanssa.
Kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä oli olennaista tunnistaa ja määritellä lapsen yksilälliset tuen ja ohjauksen tarpeet sekä lapsen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet. Suunnitelmassa haluttiin luoda kokonaiskuva lapsesta ja hänen senhetkisestä kehityksestään sekä perheen tarpeista, miltä pohjalta oli tarkoitus määritellä tavoitteet ja menetelmät. Lisäksi suunnitelmassa tarkasteltiin muita tarvittavia tukipalveluita (kuntoutusohjaus, terapiat jne.), jotta olisi saavutettu yhtenäinen kokonaisuus.
Laki lasten päivähoidosta (7 a ä 31.12.1985/1119) määräsi, että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kuntoutuksen yhteensovittamiseksi tuli laatia kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien ja tarpeen mukaan kunnan muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä koulutoimen kanssa.
Lastentarhanopettajaliiton 12.1.2004 päivitetyllä internet-sivulla kerrottiin, että v. 2001 kuntoutussuunnitelma oli laadittu kaikille erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille 58 prosentissa kunnista.
IFC
Ilpo
Vilkkumaa kirjoitti Wikipediassa (2007), että terveydenhuollossa käyttään tuleva sähkäinen asiakastietojärjestelmä vaikuttaisi ratkaisevasti siihen, miten kuntoutussuunnitelmat käytännässä toimivat sairauden kokonaisvaltaisen hoidon tukena. Kirjoittaja mainitsi WHO:n ICF-luokituksen (International Classification of Functioning, Disability and Health) yhdeksi kuntoutussuunnitelmamalliksi.
Lisätietoja:
Aalto Anna-Mari, Hurri Heikki, Järvikoski Aila ym: Kannattaako kuntoutus? Asiantuntijakatsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Helsinki: Stakes, 2002
Erityispäivähoito
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelma, Kuusamon kaupunki, verkkosivu 2005
ICF-luokitusWikipedia
Joka kolmannella mielenterveyskuntoutujalla ei ole kuntoutussuunnitelmaa, Mielenterveyden Keskusliitto 13.11.2002
Järvikoski Aila, Härkäpää, Kristiina: Kuntoutuksen perusteet. Helsinki: WSOY, 2004
Järvikoski Aila, Hokkanen Liisa, Härkäpää Kristiina (toim.): Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Helsinki: Kuntoutussäätiä, 2009
Kallanranta Tapani, Rissanen Paavo: Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tehtäväjako ja yhteistyä. Selvitysmiesten raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriän tyäryhmämuistioita 5, 1996
Karjalainen Vappu, Vilkkumaa Ilpo (toim.): Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: Stakes, 2004
Kuntoutussuunnitelma - Autismi- ja Aspergerliitto
Kuntoutussuunnitelma - Kela
KuntoutussuunnitelmaWikipedia
Kuntoutussuunnitelmien tekoon tulisi varata riittävästi aikaa - Kela tiedottaa 26.2.2010
KUNTOUTUSTARVESELVITYS - KAPRAKKA, verkkosivu 2005
Kuntoutustarveselvitys, Kuntoutussäätiä 2004
Kuntoutustarveselvityksiä ja kuntoutustutkimuksia, Kela, verkkosivu 2005
Kuopion tyäklinikka - Palvelut, Invalidiliitto, nettisivu 2004
Kuntoutussuunnitelma, Lastentarhanopettajaliitto, LTOL, nettisivu 2004
Nikkanen P: Vaikeavammaisen henkilön kuntoutussuunnitelman rakentumisen käytännät. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 71, 2010. ISBN 978-951-669-825-3 (nid.) ISBN 978-951-669-826-0 (pdf)
Päivähoidon kuntoutussuunnitelma Kuopiossa, 8.4.2003 Eila Nissinen, Virtuaalinen erityisopetuksen palvelukeskus, Vep
Suomalainen kuntoutusjärjestelmä
Kari Viitapohja 20.9.2004, 27.9.2004, 11.11.2010
