Kuntouttava tyätoiminta
Kuntouttavasta tyätoiminnasta annettu laki (189/2001) velvoitti kunnan sosiaalitoimen ja tyävoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyässä pitkään tyättämänä olleen, tyämarkkinatukea tai
toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelmaan kuului myös tyä- ja toimintakyvyn kohentaminen kuntouttavan tyätoiminnan avulla. asiakkaille. Aktivointisuunnitelman laatimisen ehdot täytti Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan v. 2001 noin 70.000 henkilöä.
Kuntouttavan tyätoiminnan järjestäminen annettiin kunnan tehtäväksi. Sen tuli järjestää tyätoimintaa itse tai sopia sen järjestämisestä toisen kunnan, kuntayhtymän, yhdistyksen, säätiän, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa.
Tyäministeriän verkkosivulla todettiin (2004), että kuntouttavaa tyätoimintaa järjestettiin kerrallaan 3 – 24 kuukaudeksi ja yhden vuoden aikana voi osallistua kuntouttavaan tyätoimintaan enintään 230 päivänä. Sovitun jakson aikana kuntouttavaa tyätoimintaa oli vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä viikossa. Päivittäinen kesto oli vähintään neljä ja enintään kahdeksan tuntia.
Ikäraja poistui
Sosiaali- ja terveysministeriän nettisivulla kerrottiin (2004), että pitkäaikainen tyättämyys kuntouttavassa tyätoiminnassa oli porrastettu iän mukaan. Alle 25-vuotiaat voivat saada tätä palvelua oltuaan tyättäminä 8,5-12 kuukautta. Sen sijaan 25 vuotta täyttäneet tyämarkkinatukea saavat tyättämät tulivat palvelun piiriin 2-2,5 vuoden tyättämyyden jälkeen. Ikäraja kumottiin lain muutoksella v. 2010.
Kuntouttavan tyätoiminnan piirissä ollut henkilö ei ollut tyäsuhteessa toiminnan järjestäjään eikä hänelle karttunut tyäeläkettä. Tyämarkkinatuen saaja ei voinut kieltäytyä seuraamuksitta toiminnasta. Kunta korvasi matkakustannukset sekä tyämarkkinatukea että toimeentulotukea saaneelle kuntoutujalle toimeentulotukena.
Valtion korvausta maksettiin kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan tyätoimintaan osallistuvasta henkilöstä järjestettyä toimintapäivää kohden.
Käsikirja
Tuija
Lindqvis, Ilkka
Oksala ja Marja-Riitta
Pihlman toimittivat Kuntouttavan tyätoiminnan käsikirjan (2001) STM:n toimeksiannosta . Sen tarkoituksena oli tukea tyävoimatoimistojen ja kuntien sosiaalitoimen tyäntekijäitä lain edellyttämien aktivointisuunnitelmien teossa ja kuntien asiakkaiden kuntouttavan tyätoiminnan toimeenpanossa. Kirjassa kerrottiin, että tyävoimapalvelulain mukainen tyänhakusuunnitelma laaditaan tyättämälle tyänhakijalle viimeistään siinä vaiheessa, kun tyättämyys on kestänyt viisi kuukautta. Jos alle 25-vuotias tyänhakija kieltäytyi, hänen tyämarkkinatukeaan tai toimeentulotukeaan voitiin pienentää.
Käsikirjassa käytiin läpi kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen, Kelan ja tyävoimahallinnon palveluja. Hyvinä esimerkkeinä kuntouttavan tyätoiminnan järjestämiseksi tarjottavista avustavista tyätehtävistä mainittiin sairaaloiden, vanhustenhuoltolaitosten ja päiväkotien tehtävät liittyen ruokailussa, ulkoilussa ja viriketoiminnassa avustamiseen; kotipalvelun tehtävät liittyen kotipalveluasiakkaiden kotien suursiivouksessa avustamiseen; kiinteistähuollon tehtävät liittyen kunnan virastojen ja laitosten rakennusten, niiden piha-alueiden, puistojen ja metsien kunnostukseen ja viihtyisyyden parantamiseen; sekä biojätteen erilliskeräilyssä ja kompostointitoiminnassa. Nuorten osalta tyäpajat tarjosivat mahdollisuuden järjestää kuntouttavaa tyätoimintaa.
Kieltäytymisestä seuraamuksia
Espoon kaupungin verkkosivulla kerrottiin (2004), että alle 25-vuotiaan kieltäytyminen kuntouttavasta tyätoiminnasta voi aiheuttaa tyämarkkinatuen 2 kuukauden karenssin, toimeentulotuen perusosan alentamisen enintään 20 %:lla tai 40 %:lla. Sivulla kerrottiin lisäksi, että kuntouttavasta tyätoiminnasta maksetaan tyämarkkinatuen saajalle tyämarkkinatukea ja ylläpitokorvausta ja että matkakorvaukset korvataan halvimman matkustustavan mukaan. Toimeentulotuen saajalle maksettiin toimeentulotuen lisäksi toimintarahaa ja matkakorvaukset korvattiin halvimman matkustustavan mukaan. Toimintarahan suuruus oli v. 2003 seitsemän euroa osallistumispäivää kohti. Kaksinkertaista toimintarahaa maksettiin, jos osallistui kuntouttavaan tyätoimintaan tyässäkäyntialueen tai kotikunnan ulkopuolella. Tyämarkkinatuen saajan ylläpitokorvaus oli niinikään 7 euroa osallistumispäivältä.
Vantaan kaupungin verkkosivulla (2010) ilmoitettiin, että jos asiakas kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä osallistumasta kuntouttavaan tyätoimintaan, hän menettää tyämarkkinatuen määräajaksi tai toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata 20 - 40 prosenttia.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) tiedotteessa (nro 28/11.6.2004) kerrottiin, että Stakes ja Kuntoutussäätiä tutkivat kuntouttavasta tyätoiminnasta annetun lain toteutumista ja vaikuttavuutta vuosina 2001-2003. Laki ei ollut edistänyt tyällistymistä avoimille tyämarkkinoille. Sen sijaan se oli edistänyt tyättämien hakeutumista koulutukseen, tyäharjoitteluun ja muihin tyällistäviin
toimenpiteisiin.
Kuntien kustannukset
Olavi
Kallion ja kumppanien selvityksen (2008) mukaan kuntouttavan tyätoiminnan bruttokulut vuonna 2006 olivat yhteensä 8,0 miljoonaa euroa, mikä oli toimintapäivää kohti laskettuna 32,23 euroa. Kun tästä vähennettiin noin 360.000 euron myynti-, maksu- ja muut tuotot, saatiin tulokseksi nettokulu ilman valtion korvausta, joka oli 7,65 miljoonaa euroa eli 30,78 euroa toimintapäivää kohti. Nettokulu oli pienin alle 6.000 asukkaan kunnissa (9,13 euroa/toimintapäivä) ja korkein isoissa yli 100.000 asukkaan kaupungeissa (39,23 euroa/toimintapäivä). Kirjoittajat pitivät mahdollisena selityksenä eroille toimintapäivien määrä yhtä asiakasta kohti, joita kertyi keskimäärin enemmän pienissä kunnissa kuin isoissa kaupungeissa. Selvityksen mukaan toimintajakson pidentyminen ja tästä johtuva asiakkaiden hitaampi vaihtuminen näytti alentavan kuntien kuluja ä ja päinvastoin.
Arvostelua
Nimimerkki
Yhteiskuntakriittinen Keravalta totesi TVY ry keskustelufoorumissa (2008), että tyävoima- ja sosiaaliviranomaiset tietoisesti pimittivät asiakkailta tietoa eri vaihtoehdoista. Nimimerkin mukaan heille oli tärkeintä, että asiakas saatiin pois tyättämyystilastoista keinolla millä hyvänsä. "Usein jätetään kertomatta asioita ja karenssin uhalla pakotetaan johonkin toimenpiteeseen esim. kuntouttavaan tyätoimintaan. Tässä maassa surutta rikotaan tyättämien ihmisoikeuksia mm. pakottamalla etuuksien menetyksen uhalla 'orjatyähän', josta ei saa palkkaa. Tyättämillä ei ole minkäänlaista etujärjestää, joka olisi aidosti ajamassa tyättämien asiaa. Toki onhan noita tyättämien yhdistyksiä, mutta ne eivät mitenkään reagoi tyättämien orjuuttamiseen ja olojen heikennyksiin", kirjoittaja mainitsi.
Lisätietoja:
Karjalainen, Pekka: Nuorten tyäpaja ä osallisuutta omaan elämään. Helsingin y ton Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen raportteja ja selvityksiä 32/1999.
Lindqvist, Tuija (toim.): Tyällistymisen tukeminen Suomen kunnissa. Sosiaali- ja ter- veysministeriän monisteita 1998:29 ja Tyäministeriä. Tyähallinnon julkaisu 210
Kela - Tyämarkkinatuen määrä, verkkosivu 2010
Kela - Tyämarkkinatuki
Kuntouttavan tyätoiminnan taloudelliset vaikutukset kunnille vuonna 2006 - Olavi Kallio ä Pentti Meklin ä Jari Tammi - Tyä- ja elinkeinoministeriän julkaisuja Tyä ja yrittäjyys 4/2008 (pdf)
Vantaan kaupunkiKuntouttava tyätoiminta, verkkosivu 2010
Kuntouttavan tyätoiminnan velvoittavuus 1.1.2010 alkaen - STM, Kuntainfo 14/2009
KUNTOUTTAVA TYäTOIMINTA - Enon kunta, nettisivu 2004
KUNTOUTTAVA TYäTOIMINTA, Espoon kaupunki, nettisivu 2004
Kuntouttava tyätoiminta - Sosiaali- ja terveysministeriä, verkkosivu 2010
Kuntouttava tyätoiminta, Tyähallinto - Tyänhakijapalvelut, nettisivu 2004
Kuntouttava tyätoiminta - lain toteutumista tutkittu: Aktivoinnin avulla uusia mahdollisuuksia tyättämille, Tiedotteet 28/11.6.2004, STAKES
Kuntouttavan
tyätoiminnan käsikirja. Lindqvist, Tuija; Oksala, Ilkka & Pihlman, Marja-Riitta (toim.), Helsinki. 2001. 111 s. (Sosiaali- ja terveysministeriän oppaita, ISSN 1236-116X; 2001:8.) ISBN 952-00-1019-X (pdf 106 sivua)
Nuorten Tyäpaja, Hämeenlinnan kaupunki, verkkosivu 2006
Nuorten tyäpaja, Huittinen, verkkosivu 2006
Pirkkalan kunta - Kuntouttava tyätoiminta
Psyykkisesti kehitysvammaisten tyällisyys
Savitaipaleen Nuorison Tukiyhdistys / Toiminta / Tyäpaja Morova
Sosiaali- ja terveysministeriä | Kuntouttava tyätoiminta
Stakes, tyätoiminta - nettisivu 2004
Tampereen kaupunki
Tuettu tyällistyminen
Tyäpaja - Mäntsälä, nettisivu 2004
Tyättämien aktivointi. Kuntouttava tyätoiminta -lain sisältä ja vaikuttavuus, Mika Ala-Kauhaluoma, Elsa Keskitalo, Tuija Lindqvist, Antti Parpo, Stakes. Tutkimuksia 141. Helsinki 2004
TVY ry - Tyättämien keskustelusivut - kuntouttava tyätoiminta 2008-2010
Valtion SääDäSTIETOPANKKI -- FINLEX ä
Ylivieskan kaupunki - Kuntouttava tyätoiminta, nettisivu 2004
Kari Viitapohja 10.10.2004, 19.11.2010
