Juuttumisvaikeus oppimisessa
Virtuaalisen erityisopetuksen palvelukeskus (Vep) julkaisi verkkosivullaan Helka Sivosen kirjoituksen neuropsykologisesta juuttumisvaikeudesta oppimisongelmia taustalla. Tekstin yhteydessä ei esitetty julkaisemisen päivämäärää, mutta artikkeli oli luettavissa 13.10.2004 Word-dokumenttina.
Sivonen kirjoitti lapsista, joilla kuluu kohtuuttomasti aikaa koulussa kirjojen tai välineiden esille ottamiseen. Hän luonnehti heitä niin, että "työn aloittaminen on jäykkää ja siirtyminen tehtävästä toiseen lähes ylivoimaista. Siirtyminen esimerkiksi yhteenlaskusta vähennyslaskuun on hankalaa. Vieraan kielen oppimisvaikeudet saattavat johtua juuttumisongelmasta. Päiväkodissa lapsi saattaa kieltäytyä laululeikeistä ja jumpasta, koska molemmissa vaaditaan rytmitystä ja siirtymistä toiminnosta toiseen. Lukemaan oppiminen tuottaa vaikeuksia. lapsi oppii usein äänteet, mutta niiden yhdistäminen tavuiksi on vaikeaa. lapsi saattaa toisaalta oppia lukemaan, mutta lukutaito jää heikoksi ja ongelmat kasaantuvat ala-asteen ylemmillä luokilla." Kotona juuttumisvaikeuksista kärsineet lapset tekivät perheen elämän uuvuttavaksi, koska arkielämän tilanteet eivät sujuneet joustavasti. Koetilanteet koulussa olivat ylivoimaisia, koska nopea, pakonomainen tilanne vain korosti vaikeutta. Juuttumistaipumuksesta kärsivät lapset olivat koululaitoksen alisuoriutujia. Kouluunkin lähteminen saattoi kestää
Sivonen totesi, että kysymyksessä on aivojen etuosien motoristen alueiden kypsymättömyys. Alue ohjaa toimintojen käynnistymistä, rytmitystä ja joustavuutta. Alueen kypsymättömyys voi tulla esille toimintojen juuttumisena. Hän piti ongelmaa yleisenä ja mainitsi, että se voi olla lievä tai vaikea. Juuttumisvaikeuteen liittyi usein lyhytkestoisen muistin ongelmia.
Sivosen mukaan lapsen oppimisvaikeudet voitiin täsmentää jonkin aivoalueen ongelmaksi neuropsykologisen testin avulla. Hän suositti joustoharjoituksia siirryttäessä uuteen asiaan. Musiikin, lorujen, rytmitysten tai vaikka ornamenttien piirtämisen muodossa auttoivat lasta aloittamaan uuden työskentelyn. Vapautuneen ilmapiirin luominen oli tärkeää. Myönteisen palautteen antaminen onnistumisesta tai tehtävien suorittamisesta oli juuttumisvaikeuksista kärsiville lapsille erityisen merkityksellistä.Vep-sivulla mainittiin Sivosen kirjoituksen perustuneen neuropsykologi Raili Hiltusen Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tekemiin tutkimuksiin.
Aivovammaliiton nettisivulla kerrottiin (2004), että toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja juuttuminen kuuluu aivovamman tyypillisiin oireisiin. Juuttumisilmiötä esiintyy mm Downin oireyhtymässä ja autismikirjon vammoissa. Juuttumishäiriöitä ilmenee myös apraksiassa. Siinä vammautuneen on vaikea suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai symbolisia eleitä sanallisen ohjeen tai mielikuvien perusteella. Tehtävästä toiseen siirtyminen on hankalaa. Aivojen etuosien vaurioita tavataan useissakin kehitysvammaoireistoissa. Näitä ovat mm. Garcia-Lurien oireyhtymä, Holoprosenkefalia, Pataun oireyhtymä ja Duplikaatio 19p.
Lisätietoja:
ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf
Aivovammat, Aivovammaliitto
ry
Apraksia
Autismi
Downin oireyhtymä
Duplikaatio 19p
Holoprosenkefalia
Garcia-Lurien oireyhtymä
Neuropsykologinen
juuttumisvaikeus oppimisvaikeuksien taustalla, Virtuaalinen erityisopetuksen palvelukeskus
(doc), Vep
Pataun oireyhtymä
Kari Viitapohja 14.10.2004