Hypnoosi
Hypnoositila on tajunnantila valveillaolon ja unen välillä, joten se on periaatteessa kaikkien saavutettavissa. Sen aikana voidaan keskittyä johonkin erityiseen asiaan, jolloin kaikki muu unohtuu. Näinhän tapahtuu käytännässä vaikkapa hyvää kirjaa luettaessa tai nukkumaan mentäessä ennen varsinaista unitilaa, kun rento olo valtaa mielen ja kehon.
Hypnoositila voidaan todeta aivosähkäkäyrissä tapahtuvista muutoksista siirryttäessä vireän valveillaolon beeta-tilasta raukeampiin alfa- ja theeta-tiloihin.
Alfa- tai theeta-tasolla ihmisen on helpompi olla luova ja läytää yhteys sisäisiin voimavaroihinsa. Samalla hänen suggestioalttiutensa lisääntyy ja hänen on helpompi oppia uusia asioita. Hypnoosin aikana annetut suggestiot (hypnologin tai suggestoterapeutin tekemät ehdotukset) toimivat mielen tiedostamattomalla tasolla niin, että tietoinen ajattelu tukee ikään kuin automaattisesti tiedostamattomasti omaksuttuja pyrkimyksiä.
Endorfiini tuo mukavan olon
Hypnoosi on rentoutuneisuuden tila, jossa autonomisen hermoston toiminnat tasapainottuvat ja kehoon erittyy endorfiinia, aivojen tuottamaa hormonia, jolla on hyvän olon ja onnellisuuden tuntemuksia tuottava sekä kipuja lievittävä vaikutus. Rentoutumisen aikana ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen vuoropuhelu paranee. Näin tietoiseen ajatteluun yhdistyy tiedostamaton luovuus.
Vaipuminen rentouteen ja hypnoosiin riippuu itsestä. Hypnoositilassa ihminen on täysin tietoinen ympäristän tapahtumista ja virkistäytyminen transsista voi tapahtua milloin tahansa.
Hypnoosia on käytetty mm. rentoutumisen oppimiseen, opiskeluun (suggestopedia) ja lievien psyykkisten oireiden hoitoon tai huonojen tapojen poisoppimiseen (tupakointi jne.).
Faymonville (2004) totesi hypnoositilan vähentäneen 50 % enemmän kivun kokemisen tunnetta kuin tavallinen rentoutumistila.
Hypnoosiherkkyys vaihtelee
Wikipedian (2010) mukaan ihmiset reagoivat hypnoosi-induktion jälkeen esitettyihin suggestioihin tai mielikuviin eri tavoin. Herkkyysmittareiden normitiedoista (esim. Kallio & Ihamuotila, 1999) voi karkeasti todeta, että ideomotoriset (asiantilaa koskevat; esim. käden raskaus) suggestiot toimivat lähes 90 %:lla, vasteen inhibitio-tyyppiset (estämiseen liittyvät; esim: et voi aukaista silmiäsi) suggestiot noin 30ä50 %:lla ja kognitiiviset suggestiot noin 15ä30 %:lla koehenkilöistä. Barberin (1969) mukaan yleensä hypnoosiin liitettyjä ilmiätä voidaan monilla saada aikaiseksi myäs koetilanteessa, jossa ohjeena on vain eläytyminen annettuihin mielikuviin.
Suomen Hypnoosiyhdistys verkkosivulla (2010) kerrottiin, että kirjallisia viitteitä hypnoosiin on kiinalaisen lääketieteen isän, Wong Tain (2600 eKr.) kirjoituksissa ja Hindujen Veda-kirjoissa (n 1500 eKr.). Suomessa Lännrotin keräämän kansanperinnetietouden monia tapahtumia ja ilmiäitä voidaan tulkita transsi-ilmiäiksi. Kalevala on nettisivun mukaantäynnä suoria ja epäsuoria suggestioita.
Hypnoosiyhdistyksen verkkosivulla (2010) kerrottiin edelleen, että länsimaisen hypnoosin isänä on pidetty lääkäri Franz
Mesmeriä (1734 ä 1815), joka siveli käsien liikkeillä potilaansa transsiin. Brittiläinen silmälääkäri James
Braid (1795 ä 1860) puolestaan huomasi, että pyytämällä potilasta tuijottamaan johonkin pisteeseen ja antamalla uneen johdattavia suggestioita saadaan potilas hypnoositilaan.
Arno
Forsius mainitsi verkkosivullaan (2010), että Mesmeriä pidettiin aikanaan huijarina, mutta hänen voi katsoa siitä huolimatta kehittäneen lähtäkohdan tieteelliselle lähestymistavalle.
Linkkejä:
Barber, T.X: Hypnosis: A Scientific Approach N.Y.: Van Nostrand Reinhold, 1969
Cerebral mechanisms of hypnosis - Faymonville ME - Bull Mem Acad R Med Belg. 2004;159(7-9):447-60; discussion 460 - PubMed
Cerebral mechanisms of hypnotic induction and suggestion - Rainville P, Hofbauer RK, Paus T, Duncan GH, Bushnell MC, Price DD - J Cogn Neurosci. 1999 Jan;11(1):110-25
Chapman, R.A. (toim.): The Clinical Use of Hypnosis in Cognitive Behaviour Therapy: A Practitioners Casebook, 2005
Forsius Arno:
Franz Anton Mesmer (1734ä1815) ja animaalinen magnetismi, Ihmisiä lääketieteen historiassa 2000
Franz Mesmer - Wikipedia, the free encyclopedia
European Society of Hypnosis
Hull, C.L: Hypnosis & Suggestibility, 1933
HypnoosiWikipedia
Hypnosis decouples cognitive control from conflict monitoring processes of the frontal lobe - Egner T, Jamieson G, Gruzelier J - Neuroimage. 2005 Oct 1;27(4):969-78 - PubMed
Hypnotic suggestion reduces conflict in the human brain - Raz A, Fan J, Posner MI - Proc Natl Acad Sci U S A. 2005 Jul 12;102(28):9978-83 - PubMed
Kallio, Sakari & Lauerma, Hannu: Hypnoosi ja suggestio lääketieteessä ja psykologiassa. Helsinki, Duodecim, 2004
Lynn S, Rhue J: Theories of Hypnosis,The Guilford Press, 1991
Nash, M, Barnier, A; The Oxford Hanbook of Hypnosis. Theory, Research and Practice. Oxford University Press, 2008
Neural mechanisms of antinociceptive effects of hypnosis - Faymonville ME, Laureys S, Degueldre C, DelFiore G, Luxen A, Franck G, Lamy M, Maquet P - Anesthesiology. 2000 May;92(5):1257-67 - PubMed
Sarbin, T.R. & Coe, W.C; Hypnosis: A Social Psychological Analysis of Influence Communication, 1972
Suomen Hypnoosiyhdistys ry.
Suomen Tieteellinen Hypnoosi ry.
Tukiasema.net - Hypnoosi, verkkosivu 2000
Weitzenhoffer, A. M:The Practice of Hypnotism. Wiley, 2001
AN 23.2.2000
Kari Viitapohja 18.11.2010
