 |
Harjaantumisopetus, vanhentunut koulumuoto
Kehitysvammaisille, jotka eivät pystyneet seuraamaan peruskoulun normaalia tai mukautettua opetusta määrättiin järjestettäväksi harjaantumisopetusta v. 1979. Harjaantumisopetus perustui opetussuunnitelmaan, jossa oli otettu huomioon kehitysvammaisten erityistarpeet ja oppimisen mahdollisuudet. Harjaantumisopetusta annettiin joko erillisillä harjaantumisluokilla tai harjaantumiskouluissa. Harjaantumisopetuksen yhteyteen oli liitetty koululaisten iltapäivähoito, koska useimmat kehitysvammaiset eivät tulleet itsenäisesti toimeen varsinaisen koulupäivän jälkeen. Harjaantumisopetukseen kuuluvat koulukuljetukset.Harjaantumisopetuksen pääajatuksena oli, että opetusta toteutetaan mahdollisimman yksilöllisesti. Tämä koski sekä opetuksen keinoja että tavoitteita.
Kehitysvammaisten oppimisesta oli useita teorioita. Yleensä opetettava aines pyrittiin muokkaamaan mahdollisimman useita aistipiirejä samanaikaisesti hyödyntäväksi. Lisäksi asioita kerrattiin runsaasti.
Lievemmin kehitysvammaisille oppilaille sovellettiin EHA1-nimistä opetussuunnitelmaa ja vaikeammin vammautuneille EHA2-nimistä opetussuunnitelmaa. EHA2-suunnitelmassa lähdettiin siitä, että oppiaineet oli kytketty melko tiiviisti hoidollisen vuorovaikutuksen yhteyteen.
Harjaantumisopetus oli osa peruskoulun erityisopetusta ja kehitysvammaiset ovat muiden kouluikäisten tapaan oppivelvollisia. Kouluun ilmoittaudutaan kunnan koululautakunnan ilmoittamalla tavalla. Oppilaan sijoittamisesta harjaantumisopetukseen päätetään koululautakunnassa tai muussa vastaavassa elimessä, ja sijoitus perustuu asiantuntija-arvioon ja lapsen vanhempien suostumukseen.
Integroitu erityisopetus
Kehitysvammaiset henkilöt alkoivat opiskella peruskoulun normaaliluokilla henkilökohtaisen avustajan avulla jo 1990-luvulla. Opetuksesta vastaavan luokanopettajana apuna oli konsultoiva erityisopettaja. Integroitu erityisopetus oli tavallista mm. USA:ssa ja Italiassa. Suomessa tätä inkluusioksi kutsuttua opetustapaa sovellettiin aluksi lähinnä aistivammaisiin. Monet katsoivat se sopivan hyvin myös kehitysvammaisille. Osa heistä olikin siirtynyt peruskoulun normaaliluokille jo ennen kuin v. 2010 säädettiin kaikille samanlaiset oikeudet opetukseen. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, säädettiin tehtäväksi päätös erityisestä tuesta. Erityisen tuen päätöksessä säädettiin määriteltävksi täsmällisesti oppilaan opetuksen järjestämisestä ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluista.Taustatietoa
Koululainsäädännön uudistus v. 1979 velvoitti kunnat perustamaan harjaantumiskoulut kehitysvammaisille lapsille. Uudet koulut olivat useimmiten erityishuoltopiirien ylläpitämiä. Vuoden 1985 koululain myötä lievemmin kehitysvammaisten opetus siirtyi peruskoulun tehtäväksi. Vaikeimmin kehitysvammaiset siirtyivät peruskoulun piiriin vuoden 1997 koululain uudistuksen yhteydessä. Tilastokeskuksen uutispalvelun mukaan Suomessa oli 3.229 harjaantumiskoululaista (EHA1) v. 1998. Heistä 1.871 oli erityiskoulussa, 1.269 tavallisen koulun erityisluokalla ja 89 tavallisella luokalla. Vaikeimmin kehitysvammaisia harjaantumiskoululaisia (EHA2) oli 866. Heistä 556 oli erityisluokalla, tavallisen koulun erityisluokalla 284 ja 26 tavallisella luokalla. Mukautetun erityisopetuksen piirissä oli 9.873 oppilasta, osa heistä lievästi kehitysvammaisia.Lisätietoja:
Peruskoulun erityisopetus
Perusopetuslaki - Finlex
Erityisopetus.fi - perusopetus, erityisopetus, esiopetus, päivähoito, nettisivu 2007
Erityisopetus, Hyvinkään kaupunki, nettisivu 2004
Erityisopetus - Mynämäen kunta, nettisivu 2008
Erityisopetus Oulun kaupungissa, nettisivu 2004
I kaalisten kaupunki - Harjaantumisopetus, nettisivu 2004
Joka kuudes peruskoululainen sai erityisopetusta syksyllä 1998, Tilastokeskuksen uutispalvelu 12.5.1999
Helsingin kaupungin opetusvirasto, yleissivistävä opetus, nettisivu 2004
HOJKS - Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Isokylän koulun erityisluokat, Kokkolan kaupunki, nettisivu 2006
Laurinpuron koulu - Harjaantumisopetus (EHA 1 ja EHA 2), Pielavesi, verkkosivu 2007
Mikkolan koulu, Tuusulan kunta
Mitä on yksilöllistetty opetus? Heikki Kulhomäki, Vep, nettisivu 2004
Opintoluotsi
Tiedonpuu ry
Tulliportin koulun historia, Peda.net - kouluverkko
Virtuaalinen erityisopetuksen palvelukeskus, Vep
Inclusion home page
IRSC - Special Education, nettisivu 2004
SERI - Special Education Resources on the Internet
Special Education Inclusion, WEAC
The Special Education Home Page
Yahoo! Directory Special Education
Kehitysvammahuollon BBS, alkuperäinen julkaisupäivä tuntematon
Kari Viitapohja 26.9.2004
JK 24.8.2010