Peruskoulun erityisopetus
Osa-aikainen erityisopetus
Opetushallituksen verkkosivulla (2010) todettiin, että osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa oppilaalle, jolla on lieviä oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Sitä annetaan usein lukemisen tai kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin tai puheopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällät nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen.
Osa-aikaista erityisopetusta kerrottin annettavan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksiläopetuksena.
Erityisopetuspäätäs ja HOJKS
Jos oppilaalla ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriän, tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ole edellytyksiä saavuttaa perusopetuksen tavoitteita, tulee oppilaalle tehdä erityisopetuspäätäs. Päätäs edellyttää lääkärin tai psykologin lausuntoa tai sosiaalisen selvityksen tekemistä. Vanhempia kuullaan ennen päätäksen tekemistä. Erityisopetusta voidaan antaa oppilaan omassa yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokalla.
Oppilaalle, jolla on erityisopetuspäätäs, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (
HOJKS).
Avustajapalvelut ja apuvälineet
Vammaisella oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tarkoituksena on taata oppilaalle perusedellytykset opiskella ja käydä koulua.
Oppilaan huoltaja voi hakea näitä palveluja tai apuvälineitä kunnan opetustoimesta. Niiden tarve arvioidaan asiantuntijalausuntojen ja muiden perusteluiden pohjalta. Asiasta annetaan kirjallinen päätäs, jossa on valitusosoite. Mikäli huoltaja ei ole tyytyväinen kunnan antamaan päätäkseen, hän voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Yksilällistetty oppimäärä
Ellei oppilas kykene opiskelemaan tuettunakaan miltään osin oppiaineen oman luokka-asteensa sisältäjen ja tavoitteiden mukaisesti, oppiaineen oppimäärä yksilällistetään. Oppilaan HOJKSissa kuvataan yksilällistämistä edellyttävien oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällät ja oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Todistuksessa on tähtimerkintä (*) niiden oppiaineiden kohdalla, joita oppilas opiskelee yksilällistetyn oppimäärän mukaan.
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta.
Pidennetty oppivelvollisuus
Esiopetus pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Lapsella on oikeus aloittaa huoltajan niin halutessa vapaaehtoinen esiopetus jo viisivuotiaana. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään erityisopetuspäätäksen yhteydessä. Päätäs tehdään pääsääntäisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.
Tilastotietoa
Peda.netin (2010) mukaan 8,5% peruskoululaisista eli kaikkiaan runsaat 47.000 oppilasta oli siirretty erityisopetukseen syksyllä 2009. Osa-aikaista erityisopetusta sai noin 23% oppilaista eli 127.900 peruskoululaista lukuvuonna 2008-2009. Verkkosivulla viitattiin Tilastokeskuksen koulutustilastoihin. Niiden mukaan (2010) opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä annettiin 13.600 oppilaalle. Osin yleisopetuksen ryhmässä oli 11.165 erityisoppilasta. Kokonaan erityisryhmiin siirrettyjä oppilaita oli 22.403. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneiden määrä lukuvuonna 2007-2008 oli 126.288 eli 22,1% kaikista oppilaista.
Lisätietoja:
Bauer, A. M. & Shea, T. M: Inclusion 101. How to teach all learners. Baltimore: Brookes 1999
Blom, Heikki & Laukkanen, Reijo & Lind- sträm, Aslak & Saresma, Ulla & Virtanen, Pirkko (toim.): Erityisopetuksen tila. Arviointi 2/96. Helsinki: Opetushallitus, 1996
Booth, T. & Ainscow, M. (Eds.): From them to us. An international study of inclusion in education. London: Routledge 1998
Downing, J. E: Including students with severe and multiple disabilitites in typical classrooms. 2nd ed. Baltimore: Brookes 2002
Ekebom, U-M., Helin, M. & Talusto, R: Satayksi kouluongelmaa. Opettajan käsikirja. Oy Edita ab. Helsinki 2000
Erityisopetus - Tilastokeskus - Tilastot aiheittain
Erityisopetus peruskoulussa - Autismi- ja Aspergerliitto
Eskelinen Sari ja Kontkanen Titta: Leukemiaa sairastavan lapsen koulunkäynti: Sairaalakoulun erityisopettajan ja kuntoutusohjaajan antama konsultaatio leukemiaa sairastavan oppilaan kotikoululle sekä opetusjärjestelyiden toteutuminen sairauden aikana - Proseminaarityä. Erityispedagogiikka, Helsingin yliopisto 2005
Falvey, M. (Ed.): Inclusive and heterogeneous schooling. Baltimore: Paul H. Brookes 1995
Harjaantumisopetus, vanhentunut koulumuoto
Hautamäki, Jakko, Lahtinen, Ulla, Moberg, Sakari & Tuunainen, Kari: Erityispedagogiikan perusteet - WSOY, Juva 2001
Hämäläinen, Lindsträm & Puhakka (toim.): Yhtenäisen peruskoulun menestystarina - Yliopistopaino, Helsinki 2005
Jahnukainen, Markku (toim.): Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. 11., täysin uudistettu painos. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto, 2001
Kivirauma, Joel: Erityisopetus ja suomalainen oppivelvollisuuskoulu vuosina 1921 -1985 - Turun yliopisto, Turku, 1989
Kluth, P: äYouäre going to love this kid!ä Teaching students with autism in the inclusive classroom. Baltimore: Brookes 2003
Koulutus ja oppilaitokset - Suomi.fi
Ladonlahti, Tarja; Naukkarinen, Aimo & Vehmas, Simo (toim.): Poikkeava vai erityinen? Erityispedagogiikan monet ulottuvuudet. Atena kustannus - WSOY, 2998
Lipsky, D. & Gartner, A: Inclusion and school reform. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing 1997
Martikainen, Olavi (toim.): Peruskoulun erityisopetus. Gummerus Oy. Jyväskylä 1987
Mukautettu erityisopetus historiaan
Murto, P., Naukkarinen, A. & Saloviita, T. (toim.): Inkluusion haaste koululle. Oikeus yhdessä oppimiseen. Jyväskylä: PS-Kustannus 2001
Mäkinen, Riitta: Erityisopetus kuntien peruskouluissa: kuntien taloudellisten ja poliittisten tekijäiden yhteys kunnallisissa peruskouluissa annettuun erityisopetukseen Suomessa 2002 - Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikka Pro Gradu ätyä, Jyväskylän yliopisto. kevät 2007
Naukkarinen, A:Laatua yleisopetukseen vai erityisopetukseen? Erityisopetuksesta vuosina 1997-2004 tehtyjä tutkimuksia. Monisteita 3/2005. Helsinki: Opetushallitus
Perusopetus - Opetushallitus
Peda.net - kouluverkko - Perusopetus. Tilastoja
Peterson, M. & Hittie, M: Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Allyn & Bacon 2003
Saloviita, T: Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Jyväskylä: Atena 1999
Savolainen, H., Kokkala, H. & Alasuutari, H. (Eds.): Meeting special and diverse educational needs. Making inclusive education a reality. Helsinki: Hakapaino Oy 2000
Tilastokeskus - Tilastot aiheittain - Erityisopetus
Tuunainen, Kari & Nevala, Arto: Erityiskasvatuksen kehitys suomessa - Gaudeamus, 1989
Tuunainen, Kari & Nevala, Arto: Erityiskasvatus koko ikäluokan koulutuksen osana. Erityiskasvatuksen historiallisen kehityksen piirteitä Suomessa 1860-luvulta peruskoulun tuloon - Joensuun yliopisto, Kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimuksia N:o 14. Erityispedagogiikka. Joensuu, 1986
Kari Viitapohja 30.8.20102, 2.12.2010
