 |
CID-assosiaatiomenetelmä
CID-assosiaatiomenetelmää käytetään kielihäiriöisten lasten lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa.
Silja Koivisto ja Paula Nylander mainitsivat (2001), että aivot tunnistavat äänteet niiden akustisten rakenteiden perusteella. He viittasivat kirjoituksessaan P. Tallaliin, jonka mukaan kielihäiriöisellä lapsella (SLI, spesific language disorder) ärsykkeiden käsittely tapahtuu hitaasti. Normaali lapsi saattaa kyetä prosessoimaan kestoltaan 8 millisekunnin pituisia ääniärsykkeitä keskiarvon ollessa noin 40 ms. Kirjoittajat kertoivat, että kielihäiriöisillä lapsilla aika-alue on 300-428 ms. Kriittisenä rajana pidetään 305 ms, mikä tarkoittaa sitä, että jos prosessointiaika on hitaampi, se vaikuttaa puheen kehitykseen. Oma lusikkansa sopassa on myös sillä tekijällä, kuinka nopeasti peräkkäin ärsykkeet seuraavat toisiaan. Tätä ärsykkeiden välistä aikaa kutsutaan myös lyhenteellä ISI, mikä tulee sanoista interstimulus intervall.
CID-opetus etenee osista kokonaisuuksiin eli kirjain-äännevastaavuuksista tavuihin ja niistä edelleen sanoihin. Puhutun ja kirjoitetun kielen välisten assosiaatioiden muodostumista pyritään vahvistamaan vakioiduilla toistoharjoituksilla, joissa käytetään eri aisteja ja harjaannutetaan muistia.
Kirjaimet opetetaan tarkkaan määrätyssä järjestyksessä. Kirjaimia kirjoitetaan taululle, josta ne lausutaan yhteen ääneen. Sitten niitä kopioidaan mallin mukaan vihkoon. Seuraavaksi kirjaimista yhdistellään tavuja ja sitten sanoja, aluksi yksitavuisia. Heti kun sanoja osataan, niistä rakennetaan kertomuksia. Kertomukset kirjataan taululle ja niitä luetaan ääneen ja kirjoitetaan taas vihkoon. Kertomuksia käsitellään myös osittaisina, esim. sanakorttien avulla. Ulkoluku on alkuvaiheen keskeinen mieleen painamisen tapa.
Opetusmenetelmää on kehitetty myös amerikkalaisissa kuulovammaisten kouluissa (mm. Missourin Central Institute for the Deaf eli CID).
Erityiskouluissa on käytetty CID:n rinnalla myös KPL-menetelmää. Lyhenne tulee sanoista kuuntelen, puhun ja luen. KPL:ssä sanoja opitaan kokonaishahmoina. Sanoja yhdistetään niistä vastaaviin kuviin mekaanisen lukutaidon omaksumiseksi. Kehitysvammaisilla lukutaito ei välttämättä aina kehitykään tämän pidemmälle.
Lisätietoja:
CID-assosiaatiomenetelmä, Tiina Siiskonen ja Marjatta Vuorinen,
Kehitysvammaliitto ry:n ja Haukkarannan koulun yhteisjulkaisu 2004, 108 sivua,
ISBN: 951-580-379-9
Dysfasialuokka,
Keuruun ala-aste
Oppimisvaikeudet,
luentoseloste, Silja Koivisto ja Paula Nylander, Sampo 2001, Oulun yliopisto
The
Intelligibility of Modified Speech for Young Listeners with Normal and Impaired
Hearing, Rosalie M, Uchanski, Ann E. Geers, Athanassios Protopapas 2002 (pdf)
Kari Viitapohja 11.12.2004