Kehitysvammahuollon tietopankki
Avoty�toimintaKehitysvammaisten tukiliiton verkkosivulla kerrottiin v. 2004, ett� avoty�ss� oleva ty�skentelee tavallisessa ty�paikassa, mutta h�n tekee ty�t� huoltosuhteessa ja h�n on kirjoilla kehitysvammaisten tai muussa toimintakeskuksessa. Avoty�st� ei maksettu palkkaa eik� siihen liittynyt ty�suhdetta. Avoty�ss� oleva sai el�kkeen lis�ksi ty�osuusrahaa, joka oli keskim��rin 82 euroa kuukaudessa. Avoty�ss� oli verkkosivun mukaan noin 1.600 kehitysvammaista ihmist�.Vuosien 1947-87 invalidihuoltolain k�sitteist��n kuulunut suojaty� muuttui ty�toiminnaksi vuoden 2002 sosiaalihuoltolakiuudistuksen my�t�. Samalla avosuojaty�st� tuli avoty�toimintaa. Invalidisuojaty�st� mallia ottaneet kehitysvammaisten ty�keskukset olivat ryhtyneet kehitt�m��n keskusten ulkopuolella tapahtuvaa huoltosuhteista ty�skentely� 1990-luvulla, ja 2000-luvulla ryhdyttiin puhumaan avoty�toiminnasta tuettuun ty�llistymiseen johtavana v�yl�n�. Tuetussa ty�llistymisess� solmittiin normaali ty�sopimus ty�nantajan kanssa. Tukij�rjestelyist� huolehtivat ty�valmentajat. Ulla Aspvik (2003) raportoi tutkimuksestaan, jossa oli selvitetty psyykkisesti vajaakuntoisten avoty�toiminnan kehitt�misprosessia ja merkityst� osallistujien el�m�nlaadulle. Tutkimuksen t�rkein johtop��t�s oli ty�n voimaannuttava merkitys psyykkisesti vajaakutoiselle, kun ty�kuntoutuspalvelut kuten ty�sali- ja avoty�toiminta toteutettiin kuntoutujal�ht�isesti. Avoty�toiminta ei soveltunut kaikille, mink� vuoksi tarvittiin my�s muita ty�kuntoutuspalveluja.Keminmaan kunnan kehitysvammahuollon verkkosivulla kerrottiin v. 2004, ett� kuntouttavaa ty�toimintaa koskeva laki tuli voimaan 1.9.2001, mink� j�lkeen toiminta oli osa sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Pitk��n ty�tt�m�n� olleille laadittiin aktivointisuunnitelma yhteisty�ss� ty�voimatoimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Kuntouttavan ty�toiminnan j�rjesti kunta. Toiminnan tarkoituksena pidettiin el�m�nhallinnan parantumista ja ty�llistymist� avoimille ty�markkinoille. Monet kunnat yhdistiv�t 2000-luvulla kuntouttavan ty�toiminnan ja kehitysvammaisten ty�toiminnan yksikk�j��n. Kehitysvammaisten ty�keskuksiin oli sijoittunut jo 1980-luvun alusta l�htien pieness� m��rin my�s muita kuin psyykkisesti kehitysvammaisia, mutta kaikki olivat olleet el�kel�isi�. Vanhoissa invalidien suojaty�keskuksissa puolestaan oli ty�skennellyt jonkin verran kehitysvammaisia ja heill� oli ollut ty�sopimus ty�keskuksensa kanssa. Kuntouttava ty�toiminta t�ht�si ennen muuta alle 25-vuotiaiden ty�llistymiseen.Yksi kehitysvammaisten avoty�toiminnan pioneereista oli Matti Hauskaviita. H�n kehitti Karjaan ty�keskuksesta 1990-luvulla normaaleille ty�paikoille ryhmittyneen j�rjestelm�n. Karjaan ty�keskuksen toiminnan piiriss� olleet pitiv�t t�rke�n�, ett� he muistuttivat enemm�n ammatissa toimivia kuin huollettavia. Pienet ty�osuusrahatKeminmaan M�ntykeskuksen Facebook-sivulla (2010) kerrottiin, ett� avoty�toimintaa j�rjestettiin keskuksen toimesta kunnan toimipisteisiin ja yksityisiin yrityksiin. Sit� voitiin j�rjest�� mm. kiinteist�nhuoltoon, keitti�t�ihin, siivoukseen ja l�hetinteht�viin. Ty�teht�v�t suunniteltiin henkil�n ty�- ja toimintakyvyn mukaisiksi. Kehitysvammaisten Tukiliiton verkkosivun (2010) mukaan avoty�toiminnasta maksettavaa ty�osuusrahaa voitiin ansaita verottomana enint��n 240 euroa kuussa. Usein raham��r�t j�iv�t kuitenkin reilusti matalimmiksi. Avoty�toiminnassa oli liiton mukaan noin 2.300 kehitysvammaista ihmist�Kehitysvammaliitto ja Mielenterveyden keskusliitto ehdottivat (2010), ett� avoty�toiminnasta pysyv�n kuntoutuksen ja ty�n v�limuotona luovutaan ja muutetaan se m��r�aikaiseksi ty�h�n harjaannuttavaksi toiminnaksi. Liitot totesivat, ett� avoty�toimintaan sijoituttiin usein pysyv�sti eik� se johtanut palkkaty�h�n. Ihmiset saattoivat olla palkattomassa, sopimuksettomassa ty�ss� samassakin ty�paikassa jopa 10�15 vuotta. Lis�tietoja: Aktivointisuunnitelma sys�� nuoret liikkeelle, P�ivi Liikamaa, Dialogi 1/2002 sivu 12 Erityisty�llist�minen Karjaan ty�keskus toimii v�h�n joka paikassa, Marja Rees, Uudenmaan erityispalvelut, nettisivu 2.2.2001 Kuntouttava ty�toiminta, Sosiaali- ja terveysministeri� 12.11.2010 Kairi Tea, Nummelin Tua& Teittinen Antti (toim): Ty�toiminnan k�yt�nt� ja kokemus - Kriittisi� arvioita kehitysvammaisille ja mielenterveys- kuntoutujille j�rjestett�v�st� ty�toiminnasta. Helsinki 2010, Kehitysvammaliiton selvityksi� 6 (pdf) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry | Avoty� - verkkosivu 2010 Kuntouttavan ty�toiminnan velvoittavuus 1.1.2010 alkaen - STM, Kuntainfo 14/2009 M�ntykeskus - Facebook 15.11.2010 Perttulan erityisammattikoulusta valmistuneiden opiskelijoiden jatkosijoittuminen - Kysely vuosina 1997 ja 2001 ammatillisen koulutuksen p��tt�neille sek� vuonna 2001 valmentavan koulutuksen p��tt�neille, Johanna Vieri 2002 Psyykkisesti kehitysvammaisten ty�llisyys Psyykkisesti vajaakuntoisten avoty�toiminta - toiminnan kehitt�misprosessi ja merkitys osallistujien el�m�nlaadulle, Ulla Aspvik, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto 2003 ISBN 951-42-7128-9 Toimintakeskus, Keminmaan kunta, verkkosivu 2004 Ty�toiminta t�ysremonttiin - Kehitysvammaliiton ajankohtaissivu 12.10.2010 T�ysivaltaistuminen ja moraalitalouden elementit. Kehitysvammaisten kokemuksia avoty�toiminnasta. Pro gradu -tutkielman tiivistelm� - Ter�svirta Jussi - Tampereen yliopisto, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos 2004 Vammaisten ja vajaakuntoisten ty�llist�misen kokonaiskartoitus, Pasi Ylipaavalniemi, Sosiaali- ja terveysministeri�n selvityksi� 2001:6 ISBN 952-00-1009-2, ISSN 1236-2115 (pdf 141 sivua) Kari Viitapohja 7.10.2004, 15.10.2010 Rinnekoti-Säätiö | Kehitysvammahuollon tietopankki |
