Ajankohtaista

13.06.2014
30.09.2013
30.04.2013
 
Näytä kaikki

Vaihtoehtoinen kommunikointi

AAC

Puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä on ryhdytty käyttämään kirjainyhdistelmää AAC. Se on lyhennelmä termistä Augmentative and Alternative Communication.

Puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä ovat viittomakieli, keholla kommunikointi, puhetulkkaus, sokeainkirjoitus, esine- ja kuvaviestintä sekä BLISS-kieli. Myös puheen tuottaminen tietokonesovelluksen avulla kuuluu AAC:n piiriin. Puhetta tuottavaa laitetta voidaan ohjata joko näppäimistön tai kosketusnäytön avulla. Ilkka Saarnio rakensi 1970-luvulla vaikeasti halvaantuneelle henkilölle varpaan avulla toimineen kommunikaattorin, joka käytti morse-merkkejä. Wolpaw kumppaneineen (2000) raportoi ensimmäisestä kansainvälisestä kokouksesta, jossa oli pohdittu aivosignaaleja käyttävän tietokoneliittymän kehittämistä. Kuvattu BCI-tekniikka hyödynsi aivosähkökäyrässä esiintyviä muutoksia. Kännyköiden soveltuvuutta puhetta korvaavina laitteina on selvitelty 1990-luvulta lähtien. 

BLISS-kieli on Charles Blissin (1897-1985) kehittämä symbolikieli. Sitä voidaan käyttää mm. osoittamalla sormella kuvasivuilta haluttuja asioita tai tietokoneeseen yhdistetyltä kuvanäppäimistöltä. Tietokone voi näyttää viestit tekstinä tai kääntää ne syntetisaattorin avulla puheeksi. Bliss-symboleista voidaan muodostaa kokonaisia lauseita. 

BLISS-kieltä yksinkertaisempi kuvaviestinnän muoto on piktogrammien käyttö. Siinä kuvat ovat konkreettisia eikä varsinaista kielioppia ole lainkaan. Piktogrammien käyttö on Bliss-symboleja yleisempää, koska se soveltuu hyvinkin vaikeasti vammautuneiden ilmaisutarpeisiin.

Alla on Louis Braillen (1809-1852) kehittämän pistekirjoituksen merkkejä. Pistekirjoitusta sanotaan myös kohokirjoitukseksi, koska sokeat tunnistavat pistekohoumat pahvi- tai muovialustusta sormillaan. Myös tietokoneeseen kytkettyä pistenäyttöä käytetään. Siinä, samoin kuin pistenauhurissa, pistemerkit tunnistetaan liu'uttamalla sormenpäitä tappirivistöä pitkin. 

Kehitysvammaisille lapsille on kehitetty kuurojen viittomakielestä yksinkertaisempi versio; nalleviittomat. Nalleviittomat ovat hyvin kuvailevia ja helppoja. Mutkikkaita asioita niillä ei voi ilmaista.

AAC-menetelmässä tulkin tehtäviä hoitavan täytyy usein selventää ja muokata asiakkaansa viesti. Asiakkaat ovat tavallisesti vaikeasti puhevammaisia.

AAC-tulkkeja koulutetaan mm. sosiaalialan oppilaitoksissa.

Kommunikaatiokuvastoista

Valtion erityiskoulujen Datero-hankkeen käsikirjassa (1998-2010), kerrottiin, että tietokoneista voi löytää valmiita kuvia hankkimatta erityistä kuvakommunikaation kuvastoa. Sellaisina mainittiin PCS-kuvasto (Mayer-Johnson, Boardmaker, Suomesta mm.: Oriola, CompAid). Kuvasto kirjoitettiin sisältäväksi yli 3000 symbolia, jotka voidaan tulostaa haluttaessa monivärisin tietokoneohjelmasta ja käsitellä ohjelman työkaluilla. Myös mustavalkoinen kanadalais-pohjoismainen Pictogram-kuvaston (1000 symbolia) todettiin olevan saatavana ohjelmallisina versioina (Kehitysvammaliitto).

Lisätietoja:

EDU - cd-romit ja tietokoneohjelmat - verkkosivu 2005
ISAAC-Suomi Finland ry - ISAAC-Suomi Finland ry on puhetta korvaavia ja tukevia kommunikointimenetelmiä (AAC= Augmentative and Alternative Communication) käyttävien henkilöiden, heidän omaistensa ja kommunikoinnin asiantuntijoiden järjestö
Kuulovammaisten apuvälineet
Papunet, kommunikaatiosivut
Papunetissa on myös AAC-henkilörekisteri
Puhesynteesi - Wikipedia
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio - vaihtoehtoinen tie kieleen | Esine- ja kuvakommunikaatio - Datero 1998
Suopuhe - suomenkielinen puhesyntetisaattori, Nicholas Volk
Tulkkipalvelut
Suomalainen viittomakieli – Wikipedia

...Louis Braille Biography...American Foundation for the Blind
Augmentative Communication and Software Links for Children with Apraxia, Apraxia-Kids, verkkosivu 2006

ISAAC - International Society for Augmentative and Alternative Communication

UW Augcomm Home Page, Augmentative and Alternative Communication at the University of Washington, Seattle

An interactive aid for expressive communication with pictographic symbols, Fairhurst MC, Stephanidis C, Int J Biomed Comput. 1985 Nov;17(3-4):177-84 - PubMed
The application of symbol systems to severely handicapped children with limited verbal output, Alant E, Pansegrouw I, S Afr J Commun Disord. 1991;38:85-91 - PubMed
Communication intervention for persons with severe and profound disabilities, Reichle J, Feeley K, Johnston S, Clin Commun Disord. 1993 Spring;3(2):7-30 - PubMed
The effects of speech output technology in the learning of graphic symbols, Schlosser RW, Belfiore PJ, Nigam R, Blischak D, Hetzroni O, J Appl Behav Anal. 1995 Winter;28(4):537-49 - PubMed
Augmentative and alternative communication: treatment principles and strategies, Dowden PA, Marriner NA, Semin Speech Lang. 1995 May;16(2):140-57; quiz 157-8 - PubMed
Perspectives on AAC systems by the users and by their communication partners, McCall F, Markova I, Murphy J, Moodie E, Collins S, Eur J Disord Commun. 1997;32(3 Spec No):235-56 - PubMed
The teaching of Blissymbols as a bridge into literacy for children with cognitive impairments: a comparison of two training approaches, Moolman E, Alant E, S Afr J Commun Disord. 1997;44:73-86 - PubMed
The picture exchange communication system, Bondy AS, Frost LA, Semin Speech Lang. 1998;19(4):373-88; quiz 389; 424 - PubMed

Brain-computer interface technology: a review of the first international meeting, Wolpaw JR, Birbaumer N, Heetderks WJ, McFarland DJ, Peckham PH, Schalk G, Donchin E, Quatrano LA, Robinson CJ, Vaughan TM,IEEE Trans Rehabil Eng. 2000 Jun;8(2):164-73 - PubMed
Attitudes of children towards augmentative and alternative communication systems, Lilienfeld M, Alant E, S Afr J Commun Disord. 2001;48:45-54 - PubMed
The use of a digital voice output device to facilitate language development in a child with developmental apraxia of speech: a case study, Bornman J, Alant E, Meiring E, Disabil Rehabil. 2001 Sep 20;23(14):623-34 - PubMed
Signing and lexical development in children with Down syndrome, Clibbens J, Downs Syndr Res Pract. 2001 Oct;7(3):101-5 - PubMed
The iconicity of picture communication symbols for rural Zulu children, Haupt L, Alant E, S Afr J Commun Disord. 2002;49:40-9 - PubMed
Enhancing literacy development through AAC technologies, Sturm JM, Erickson K, Yoder DE, Assist Technol. 2002 Summer;14(1):71-80 - PubMed
Nursing the patient with severe communication impairment, Hemsley B, Sigafoos J, Balandin S, Forbes R, Taylor C, Green VA, Parmenter T, J Adv Nurs. 2001 Sep;35(6):827-35 - PubMed
Future AAC technology needs: consumer perspectives, Blackstone SW, Williams MB, Joyce M, Assist Technol. 2002 Summer;14(1):3-16 - PubMed
Improving the design of augmentative and alternative technologies for young children, Light JC, Drager KD, Assist Technol. 2002 Summer;14(1):17-32 - PubMed
Connecting AAC devices to the world of information technology, Caves K, Shane HC, DeRuyter F, Assist Technol. 2002 Summer;14(1):81-9 - PubMed
The meaning of communication: experiences with augmentative communication devices, Dickerson SS, Stone VI, Panchura C, Usiak DJ, Rehabil Nurs. 2002 Nov-Dec;27(6):215-20 - PubMed
The performance of typically developing 2 1/2-year-olds on dynamic display AAC technologies with different system layouts and language organizations, Drager KD, Light JC, Speltz JC, Fallon KA, Jeffries LZ, J Speech Lang Hear Res. 2003 Apr;46(2):298-312 - PubMed
Augmentative and alternative communication, Downey D, Hurtig R, Pediatr Ann. 2003 Jul;32(7):466-74 - PubMed
Relevance and speed of message delivery trade-offs in augmentative and alternative communication, Bedrosian JL, Hoag LA, McCoy KF, J Speech Lang Hear Res. 2003 Aug;46(4):800-17 - PubMed
The effectiveness of grammar instruction for individuals who use augmentative and alternative communication systems: a preliminary study, Lund SK, Light J, J Speech Lang Hear Res. 2003 Oct;46(5):1110-23 - PubMed
Morse code application for wireless environmental control systems for severely disabled individuals, Yang CH, Chuang LY, Yang CH, Luo CH, IEEE Trans Neural Syst Rehabil Eng. 2003 Dec;11(4):463-9 - PubMed

Determining decision-making capacity in individuals with severe communication impairments after stroke: the role of augmentative-alternative communication (AAC), Diener BL, Bischof-Rosarioz JA, Top Stroke Rehabil. 2004 Winter;11(1):84-8 - PubMed
Supporting augmentative and alternative communication use by beginning communicators with severe disabilities, Johnston SS, Reichle J, Evans J, Am J Speech Lang Pathol. 2004 Feb;13(1):20-30 - PubMed
Teaching students with developmental disabilities to locate their AAC device, Sigafoos J, O'Reilly M, Seely-York S, Edrisinha C, Res Dev Disabil. 2004 Jul-Aug;25(4):371-83 - PubMed
Accuracy, efficiency and preferences of survivors of traumatic brain injury when using three organization strategies to retrieve words, Burke R, Beukelman DR, Hux K, Brain Inj. 2004 May;18(5):497-507 - PubMed
Augmentative and alternative communication and cell phone use: one off-the-shelf solution and some policy considerations, Bryen DN, Pecunas P, Assist Technol. 2004 Summer;16(1):11-7 - PubMed
The World Health Organisation's terminology and classification: application to severe disability, Bornman J, Disabil Rehabil. 2004 Feb 4;26(3):182-8 - PubMed

The Picture Exchange Communication System, Bondy A, Frost L, Behavior Modification. 2001 Oct;25(5):725-44
Computerized Approaches to Communication Retraining After Stroke [abstract], Beth M. Ansel and Michael Weinrich, Current Atherosclerosis Reports 2002, 4:291-295 Current Science, Inc. ISSN 1523-3804 2004 by Current Science, Inc.
Counter-propagation network with variable degree variable step size LMS for single switch typing recognition, Yang CH, Luo CH, Yang CH, Chuang LY, Bio-Medical Materials and Engineering Issue: Volume 14, Number 1 / 2004, IOS Press

A.N. 22.3.1999, 14.2.2002
Kari Viitapohja 28.9.2004, 12.11.2010