Unettomuus ja muut unihäiriöt
Hannu
Penttinen (Tohtori.fi 1999) kirjoitti, että ihmisen tarvitsema unen määrä vaihtelee. Useimmat nukkuvat 6 - 8 tuntia tai enemmän, mutta joillekin riittää 4 - 5 tuntia. Penttinen totesi, että jatkuvasta unettomuudesta (insomnia) kärsii 5 % aikuisista ja päiväväsymyksestä noin 3 %. Unettomuuden syiksi hän mainitsi sekä fyysiset sairaudet että tunneperäiset häiriöt. Myös alkoholin ja lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa unettomuutta.
Yksi unihäiriöiden syistä on Uniapnea. Outi
Rytkösen (Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymä 2005) mukaan siihen kuuluu voimakas kuorsaus ja unenaikaiset hengityskatkot. Seurauksia ovat katkonainen uni ja päiväväsymys sekä verenkierto- ja hengityselimistön rasittuminen. Kirjoittaja mainitsi, että uniapnean tutkimus toteutetaan unirekisteröinnillä ja se edellyttää keskussairaalatutkimusta.
Sairastumisriski
Johanna
Castrén (YTHS-nettisivu 2004) mainitsi, että unettomuus aiheuttaa ärtyneisyyttä vastustuskyvyn heikkenemistä muistin, keskittymiskyvyn ja oppimisen häiriöitä sekä lisääntynyttä tapaturma- ja onnettomuusriskiä alttiutta mielenterveyden ongelmille.
Szklo-Coxe kumppaneineen (2010) totesi, että unettomilla on noin kolminkertainen riski sairastua
masennukseen normaalinukkujiin verraten. Unettomuuden lisäksi masennusta ennustivat nukahtamisvaikeudet ja unen katkonaisuus. Tutkimukseen osallistui 555 miestä ja naista, jotka seurannan alussa eivät poteneet masennusta tai käyttäneet masennuslääkkeitä. Tutkimusjakso oli neljä vuotta ja sinä aikana masennukseen sairastui 26 tutkittua.
HUS-nettisivulla (2004) kerrottiin, että normaalisti aikuisen pitäisi nukahtaa alle 20 minuutissa siitä, kun on sammuttanut valot ja painanut pään tyynyyn. Noin puolentoista tunnin kuluttua nukahtamisesta on vuorossa ensimmäinen REM-univaihe. Se on erityisen tärkeää tunne-elämän prosessien ja oppimisen kannalta. Ihminen näkee unia REM-unen aikana ja aivokuori on silloinlähes yhtä aktiivinen kuin valveilla. Heräämisiä tapahtuu yön aikana normaalisti keskimäärin neljä kertaa. Niitä kaikkia ei muisteta aamulla.
Kari
Koski (Pulssi 1998) kirjoitti levottomista jaloista (restless legs syndrome). Kyseessä on yleinen neurologinen sairaus (1-5 % väestöstä). Pahimmillaan tämä levossa ilmenevä, unta häiritsevä ja päiväväsymystä aiheuttava oireisto heikentää elämän laatua merkitsevästi, Koski totesi. Kirjoittajan mukaan lääkehoidolla saadaan useimmille oiretta poteville vähintäänkin kohtuullinen apu.
Newell kumppaneineen (American journal of mental retardation 1999) totesi, että levottomien jalkojen tapaiset oireet ovat normaalia yleisempiä syvästi
kehitysvammaisilla.
Kehitysvammaiset usein lyhytunisia
Espie ja
Tweedie (Journal of mental deficiency research 1991) tutkivat 120 skotlantilaista kehitysvammaista. Heistä puolella oli merkittäviä univaikeuksia.
Poindexter ja
Bihm (American journal of mental retardation 1994) selvittivät 103 laitoksessa asuneen syvästi kehitysvammaisen henkilön univaikeuksia. He totesivat, että tutkituista 38,8% oli lyhytunisia.
Richdale ja
Prior (European child & adolescent psychiatry 1995) kirjoittivat, että erityisesti alle 8-vuotiailla
autistisilla lapsilla oli esiintynyt runsaasti vaikeita unihäiriöitä, mm. unissakävelyä, lyhytunisuutta ja varhaista heräämistä.
B.
Bourgeois (Seminars in pediatric neurology 1996) kirjoitti useiden
epilepsiatyyppien kohtausten keskittymisestä nukkumis- ja heräämisaikaan. JD
Parkes (Journal of sleep research 1999) mainitsi
Prader-Willin ja
Möbiuksen oireyhtymissä esiintyneen runsaasti erilaisia unihäiriöitä. Näitä olivat unissakävely, vuoteenkastelu, yöllinen kauhukohtaus ja lihasvelttouskohtaukset (cataplexy).
Italialainen
Miano kumppaneineen (Clinical neurophysiology 2004) totesi, että unihäiriöt ovat yleisiä
Angelmanin oireyhtymässä. Kirjoittajat kertoivat tutkimuksestaan, jonka mukaan REM-unen määrä vammautuneilla oli ollut tavanomaista vähäisempi.
de Winter kumppaneineen (2011) totesi kirjallisuuskatsauksensa yhteenvedossa, että krooniset unihäiriöt liittyivät merkitsevästi ja riippumattomasti
haastavaan käyttäytymiseen kehitysvammaisilla.
Melatoniinista apua
Itävaltainen
Niederhofer kumppaneineen (Journal of autism and developmental disorders 2003) totesi melatoniini-hoidon parantaneen kehitysvammaisten unta.
Unihäiriöihin kuuluu myös narkolepsia. Sitä sairastavat nukahtelevat helposti paikallaan ollessaan. Unikohtaukset sattuvat usein odottamattomissa tilanteissa, kuten syödessä, kesken puhumisen ja jopa kävellessä. Nukahtaminen tapahtuu nopeasti ja sitä edeltää tavallisesti väsymystila. Unet kestävät minuutista puoleen tuntiin ja ne voivat toistua useita kertoja päivässä.
Lisätietoja:
Fyysinen tilanne ja haastava käyttäytyminen kehitysvammaisilla: kirjallisuuskatsaus (lyhyt seloste) - de Winter CF, Jansen AA, Evenhuis HM. - Journal of intellectual disability research, 2011 Mar 3
Melatoniini kehitysvammaisten nuorten epileptikkojen uni-valvehäiriöissä: placebo-kontrolloitu ritikkäis-kaksoissokkotutkimus (lyhyt seloste) - Giangennaro Coppola, Giusi Iervolino, Marina Mastrosimone, Graziella La Torre, Francesca Ruiu, Antonio Pascotto - Brain and Development. Volume 26, Issue 6, Pages 373-376 (September 2004)
Melatoniini kehitysvammaisten unettomuuden hoidossa (lyhyt seloste) - Dodge NN, Wilson G - J Child Neurol 2001;16(8):581-4
Keinoja unettomuuden hoitoon Kemin terveyspalvelut 2005
Levottomat jalat
Miesklinikka - Unettomuus
Narkolepsia – Wikipedia
Potilasjärjestö Unettomat ry
Suomen unitutkimusseura - Finnish Sleep Research Society (SUS)
Stressi, Marja Niemi, YTHS 26.11.2004
Unettomuus, Johanna Castrén
Unettomuuden arviointi ja hoito
työterveyshuollossa
Unihäiriöt - HUS, 2006
Uniliitto
eMedicine - Insomnia : Article by James Rowley
eMedicine - Primary Insomnia : Article by Aparna Ranjan
Insomnia - causes and treatment of this common sleep problem, BUPA
Insomnia, National Sleep Foundation, nettisivu 2005
INSOMNIA, University of Cambridge Counselling Service
MedlinePlus: Sleep Disorders
NIH - National Center on Sleep Disorders Research
Open Directory - Health: Conditions and Diseases: Sleep Disorders
SleepNet Insomnia Homepage
Sleep/Wake Disorders Canada:
Narcolepsy, Insomnia, Restless Legs Syndrome, Night Terrors
The Sleep Site - Sleep Apnea, Snoring, Narcolepsy, Insomnia and Other Causes of Daytime Fatigue 2007
Nocturnal sleep in severely mentally retarded children: abnormal EEG patterns in sleep cycle, Shibagaki M, Kiyono S, Watanabe K,Electroencephalogr Clin Neurophysiol. 1980 Aug;49(3-4):337-44 - PubMed
Sleep
patterns and sleep problems amongst people with mental handicap, Espie CA, Tweedie FM, J Ment Defic Res. 1991 Feb;35 ( Pt 1):25-36 - PubMed
Incidence of short-sleep patterns in institutionalized individuals with profound mental retardation, Poindexter AR, Bihm EM, Am J Ment Retard. 1994 May;98(6):776-80 - PubMed
The sleep/wake rhythm in children with autism, Richdale AL, Prior MR, Eur Child Adolesc Psychiatry. 1995 Jul;4(3):175-86 - PubMed
The relationship between sleep and epilepsy in children, Bourgeois B, Semin Pediatr Neurol. 1996 Mar;3(1):29-35 - PubMed
Sleep and breathing disorders in patients with brain stem lesions, Schafer D, Bianchi O, Greulich W, Schafer C, Schafer T, Schlafke ME, Wien Med Wochenschr.1996;146(13-14):296-8 - PubMed
Repetitive sleep starts in neurologically impaired children: an unusual non-epileptic manifestation in otherwise epileptic subjects, Fusco L, Pachatz C, Cusmai R, Vigevano F, Epileptic Disord. 1999 Mar;1(1):63-7 - PubMed
Variability of stereotypic body-rocking in adults with mental retardation, Newell KM, Incledon T, Bodfish JW, Sprague RL, Am J Ment Retard.1999 May;104(3):279-88 - PubMed
Cognitive functioning in people with epilepsy plus severe learning disabilities: a systematic analysis of predictors of daytime arousal and attention, Espie CA, Paul A, McColl JH, McFie J, Amos P, Gray J, Hamilton DS, Jamal GA, Seizure. 1999 Apr;8(2):73-80 - PubMed
Genetic factors in human sleep disorders with special reference to Norrie disease, Prader-Willi syndrome and Moebius syndrome, Parkes JD, J Sleep Res.1999 Jun;8 Suppl 1:14-22 - PubMed
Neuroanatomical and neurophysiological aspects of sleep: basic science and clinical relevance, Sinton CM, McCarley RW, emin Clin Neuropsychiatry. 2000 Jan;5(1):6-19 - PubMed
Sleep disorders in children with neurologic diseases, Zucconi M, Bruni O, Semin Pediatr Neurol. 2001 Dec;8(4):258-75 - PubMed
Brief report: melatonin facilitates sleep in individuals with mental retardation and insomnia, Niederhofer H, Staffen W, Mair A, Pittschieler K, J Autism Dev Disord.2003 Aug;33(4):469-72 - PubMed
Outcome at adulthood of the continuous spike-waves during slow sleep and Landau-Kleffner syndromes, Praline J, Hommet C, Barthez MA, Brault F, Perrier D, Passage GD, Lucas B, Bonnard J, Billard C, Toffol BD, Autret A, Epilepsia. 2003 Nov;44(11):1434-40 - PubMed
Sleep disorders in temporal lobe epilepsy, de Almeida CA, Lins OG, Lins SG, Laurentino S, Valenca MM, Arq Neuropsiquiatr. 2003 Dec;61(4):979-87 - PubMed
Sleep polygraphy in Angelman syndrome, Miano S, Bruni O, Leuzzi V, Elia M, Verrillo E, Ferri R, Clin Neurophysiol. 2004 Apr;115(4):938-45 - PubMed
Prospective associations of insomnia markers and symptoms with depression - Szklo-Coxe M, Young T, Peppard PE, Finn LA, Benca RM - Am J Epidemiol. 2010 Mar 15;171(6):709-20
Kari Viitapohja 5.2.2005, 12.3.2010, 14.3.2011
