 |
Tietokoneet
Brittimatemaatikko Charles Babbage (1791-1871) suunnitteli v. 1834 mekaanisen laskukoneen, jonka laskusäännöt pystyi tallettamaan ja muuttamaan. Ada Byron, Lady Lovelace (1815-1852) kehitti koneelle ohjelmointikielen, joka tunnettiin Ada-kielenä. Yhdysvaltain armeija toteutti ENIAC-hankkeen, jonka yhteydessä rakennettiin n. 18 000 elektroniputkea sisältänyt tietokone v. 1946. Kone painoi 30 tonnia ja kulutti tunnissa 25 kilowattia virtaa. Se pystyi suorittamaan 100.000 laskutoimitusta sekunnissa. Eckert ja Mauchly perustivat v. 1947 yhtiön joka tuotti UNIVAC-tietokoneen (Universal Automatic Computer). IBM kehitti ensimmäisen tietokoneensa v. 1950.Matti P. Pulkkinen kirjoitti MikroPC:n 15-vuotisnumerossa, että Alan Turing (1912-1954) kehitteli modernia tietokonetta Manchesterissa samaan aikaan kuin amerikkalaiset, mutta hän joutui syytteeseen homoseksuaalisuudesta ja häntä uhattiin vankeudella. Turing teki itsemurhan ottamalla syanidia.
Amerikkalaiset Bill Gates ja Paul Allen kehittivät v. 1975 basic-tulkin Altair 8800-rakennussarjamikrolle. Itse koottava Altair oli Edward Robertsin kehittämä ja sitä on pidetty ensimmäisenä mikrotietokoneena.
Suomalaisilla yliopistoilla oli käytössään 70-luvulla suuria keskustietokoneita. Niiden yhteydessä ei ollut vielä näyttölaitteita. Tietokoneen esittämät kysymykset ja vastaukset printattiin paperitulosteena.
Tietokoneet tulivat Suomen kehitysvammahuollon toimintayksikköihin 1980-luvun alussa, jolloin monitorit olivat jo osa tekniikkaa. Niitä käytettiin aluksi tekstinkäsittelyyn, kirjanpitoon, palkanlaskentaan ja sittemmin asiakastietojen tallentamiseen. Kehitysvammahuollon erityishuoltopiirit ostivat Esa Pasaselta DOS-pohjaisen (DOS = levynkäyttöjärjestelmä) Kere-ohjelman (kehitysvammahuoltorekisteriohjelma), jota käytettiin hitaitten puhelinmodeemien kautta myös etäyhteydellä.
Commodore64
Vuonna 1969 perustettu Koulun erityispalvelu (sittemmin Early Learning) ryhtyi tuottamaan 80-luvun alussa lähinnä mukautettuun erityisopetukseen (apukoulut) tarkoitettuja tietokoneohjelmia Commodore64-tietokoneelle. Liike myi myös Lahdessa kehitettyä edullista puhesyntistaattoria. Liikkeen omistaja Esko Palmu oli koonnut joukon nuoria erityisopettajia, jotka koodasivat kymmeniä opetusohjelmia. Myöhemmin Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus sekä Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri käyttivät ohjelmissaan samaa puhekonetta. Ulkoisilla levykkeillä (lerput) toimitetut ohjelmat oli koodattu basic-kielellä. Koulun erityispalvelussa ne oli käännetty konekielisiksi, tukipiirin ohjelmissa konekieltä käytettiin vain joissakin erityistä nopeutta vaativissa rutiineissa, kuten pelitikun käytössä. Commodore64:ssä ei ollut kiintolevyä ja muistikapasiteetti oli kovin vähäinen. Monitorina saattoi käyttää tavallista tv-vastaanotinta.Erityisopettaja Mauri Mykkänen kehitteli tietokoneavusteista opetusta Karkkilan harjaantumiskoulussa. Oppilaille tarjottiin helppoja pelejä ja kosketusnäyttöjä.
Vuonna 1986 ilmestyi Maikku, ensimmäinen kehitysvammaisille tarkoitettu tietokone-ohjelma. Se oli yksinkertainen puhuva tekstinkäsittelysovellus, joka levisi harjaantumiskoulujen ja sairaaloiden foniatristen yksiköiden lisäksi myös kotikäyttöön.
Commodore64-tietokoneet syrjäytyivät 90-luvun alkupuolella Amigojen ja PC-koneiden tieltä. Amigassa oli sisäänrakennettu puhesyntetisaattori, mutta sille ei juuri tehty vammaisille soveltuvia ohjelmia. Kristian Töyrä kumppaneineen oli koodannut 1980-luvun lopulla ohjelmallisen PC-koneen puhesyntetisaattorin, jota oli ryhdytty käyttämään mm. näkövammaisten tietokoneissa. Myös Maikusta kehitettiin sitä käyttävä sovellus, mutta se ei enää levinnyt edeltäjänsä lailla.
Internet
Amerikkalainen Leonard Kleinrock oli hahmotellut vuonna 1961 tiedonvälityksen pakettiteoriaa. Vuonna 1967 oli käynnistynyt ARPAnet-projekti (Advanced Research Projects Agency) ja muutamaa vuotta myöhemmin oli onnistuttu muodostamaan muutaman tietokoneen verkko. Kahdeksankymmentäluvulla TCP/IP-protokollasta tuli Yhdysvaltain puolustusministeriön ja samalla ARPAnetin virallinen tiedonsiirtostandardi. Siinä jokaiselle verkkoon liitetylle laitteelle oli annettu numeerisesti määritetty osoite. Myöhemmin FUNET-verkko yhdisti suomalaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia toisiinsa. Otaniemen solmukone mahdollisti pääsyn kansainvälisen tiedemaailman verkkoon.ARPAnet muuttui 1980-luvun lopussa internetiksi ja 90-luvun alussa siitä alkoi muodostua yleinen tiedonsiirtoverkko. Vuonna 1992 perustettu kehitysvammahuollon tietopankki muuttui vuosikymmenen puolivälin jälkeen puhelinnumeropohjaisesta tietojärjestelmästä internet-sivuksi. Myös Kehitysvammaisten Tukiliitto avasi nettisivunsa. Vuoteen 2003 mennessä Suomen kaikilla erityishuoltopiireillä ja kunnilla oli oma nettisivu. Erityishuoltopiireistä Honkalammin kuntayhtymä hankki ensimmäisenä kaikkiin toimiyksikköihinsä tietokoneen, Uudenmaan erityishuoltopiiri (nykyisin Uudenmaan erityispalvelut) perusti ensimmäisenä atk-päällikön viran.
Kehitysvammaisten käyttöön soveltuvien ohjelmien hinnat olivat nousseet vuoteen 2000 mennessä 1980-lukuun verraten moninkertaisiksi. Myös tietokoneen käyttö oli tullut kehitysvammaisten kannalta hankalammaksi, koska hiiren käsittely edellytti hyvää silmän ja käden yhteistyötä. Syynä oli Microsoft-yhtiön monopoliasemaan päässyt graafinen käyttöliittymä Windows. Suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä kilpaileva käyttöjärjestelmä Linux oli jäänyt lähinnä tietokonenörttien harrasteeksi.
Kehitysvamma-alan internet-portaali avattiin toukokuussa 2001. Se sai nimekseen ensin Iloinen piika ja sittemmin Verneri. Kehitysvammaliitto oli toteuttanut samoihin aikoihin Papunet-sivun, joka keskittyi selkeään ja esteettömään kommunikointiin. Internetissä toimivien virusten määrä lisääntyi räjähdysmäisesti. Roskapostista tuli sähköpostiliikennettä vakavasti haittaava ongelma.
Katseohjaus
COGAIN (Communication by Gaze Interaction) oli EU:n rahoittama tietokoneen katseohjaukseen liittyvä projekti (1.9.2004 – 31.12.2008), jota koordinoi Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikkö. Projektin aikana tutkittiin ja kehitettiin katseen käyttöä keinona mahdollistaa ja helpottaa vaikeasti vammaisten henkilöiden kommunikaatiota tietokoneen avulla. COGAIN-verkostossa oli mukana yli 20 kumppania ympäri maailmaa, mm. yliopistojen IT-yksikköjä sekä käyttäjäyhteisöjen edustajia.Kim Leidenius (Tietokone 2009) kirjoitti, että katse on luonteva ja nopea väline osoittamaan mielenkiinnon kohdetta. Liikuntarajoitteisille se tuo helpotusta laitteiden ohjaamiseen, mutta myös terveet voivat käyttää katseenseurantaa vaikkapa pelatessaan tai netissä surffaillessaan. Tampereen yliopiston tutkijat olivat vakioineet katsekäyttöliittymän rajapintoja ja ohjaukseen saattoi käyttää tavallista nettivideokameraa. Kirjoituksessa mainittiin, että COGAIN-hankkeessa parannettiin menetelmiä, joissa katseenseurannan avulla voitiin kirjoittaa. Kirjain valittiin viivästämällä katse tietokoneen näytöllä haluttuun kirjaimeen. Järjestelmällä saavutettiin jopa 20 sanan minuuttinopeus, Leidenius mainitsi.
Lisätietoja:
A Brief History of Computing © Copyright 1996-2004, Stephen White
Ada Byron, Lady Lovelace (1815-1852) - Contributed by Dr. Betty Toole, 1995
Ada Lovelace: Founder of Scientific Computing - SDSC: San Diego Supercomputer Center at UCSD
Comp-Aid Oy - Opetusohjelmat ja apuvälineet
Communication by Gaze Interaction | Homepage for the COGAIN Network of Excellence and the COGAIN Association:
Elbit Oy
EyeDraw: Enabling Children with Severe Motor Impairments to Draw with Their Eyes - ACM CHI 2005. Human Factors in Computing Systems , April 2-7, 161-170
Jaco, J. A., Sears, A (toim): The Human-Computer Interaction Handbook: Fundamentals, Evolving Technologies and Emerging Applications. Lawrence Erlbaum Associates, London 2003
History of Computers - © hitmill.com, 2010
Hobbes' Internet Timeline - the definitive ARPAnet & Internet history - Robert H'obbes' Zakon (c)1993-2004
Holmberg, K: Tietotekniikka monipuolisena mahdollisuutena, (toim.) Salminen A.-L., Apuvälinekirja. Kehitysvammaliitto, Helsinki 2003
Hyökki, Sirpa: Tietokone vammaisten apuvälineenä. Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittelytiede, Pro gradu –tutkielma 2007
Internetopas - Internetin historia, ensiaskeleet
Katseohjattu tietokonesanakirja kohta todellisuutta - Uutinen, MTV3 16.02.2000
Katsetta totteleva tietokoneohjaus kehitteillä Tampereen yliopistossa - Kotimaa, Helsingin Sanomat - Maanantaina 21. helmikuuta 2000
Lampi-Pyötsiä, Pirkko: TIETOKONEEN KÄYTÖSTÄ NÄÖNKUNTOUTUKSESSA ERITYISESTI LASTEN PARISSA, Arla-instituutti, kehitystehtävä 2007
Liikkuva tietokoneluokka auttanut lähes 5 000 vammaista - uutinen, digitotay 23.3.2009
Nettiä voi selata katseella - Kim Leidenius - Tietokone 9.12.200
Räihä, Kari-Jouko: COGAIN. Communication by Gaze Interaction - The publishable final activity report. University of Tampere 2009
Tetzchner, S., Martinsen, H: Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki, 2000
The Babbage Pages: Homepage - Ray Burnley 1997
The ENIAC Museum Online
Tietokoneen pitkä, lyhyt historia, Matti P. Pulkkinen, MikroPC, verkkosivu 2004
Tietokoneavusteinen kuntoutus
Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki - Kehitysvammaliitto
TIMEHOUSE OY
Tobii Technology - world leader in eye tracking and eye control, 2011
Ylätupa, M. & Johansson, S: Monien mahdollisuuksien tietokone, Tikoteekki. Kehitysvammaliitto Ry, Painotalo Miktor, Helsinki 2005
Kari Viitapohja 7.8.2004, 24.2.2011