Sosiaaliturvan menoerät
Sosiaalimenot koostuvat pääosin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista sekä
eläke-, sairaus- ja työttömyysturvamenoista. Ne olivat v. 2002 36,5 miljardia euroa eli noin 26 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Lähes kolmannes sosiaalimenoista kohdistui vanhuuteen. Toiseksi suurin menokohde oli sairaus ja terveys. Ne muodostivat yli puolet kaikista sosiaalimenoista. Työttömyysmenojen osuus oli noin 10 prosenttia. Lapsiperheiden osuus oli 12 prosenttia. Vammaismenojen osuus oli noin 13 prosenttia.
Työkyvyttömille ja vammaisille suunnatun sosiaaliturvan menot olivat Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuonna 2000 noin 4,5 miljardia euroa. Pääosa niistä, vajaat 2,7 miljardia euroa, oli eläkemenoja. Vuonna 1998 oli 16-64-vuotiaasta väestöstä 8,1 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä. Muille kuin eläkkeellä oleville vammaisille maksettavan vammaistuen menot olivat noin 27,7 miljoonaa euroa v. 2000 eli yksi prosentti suhteessa työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksiin.
Vammaispalveluihin käytettiin noin 940 miljoonaa euroa.
Erikoissairaanhoidosta suurimmat kulut
Sosiaali- ja terveysministeriön (2010) mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2008 noin 17,8 miljardia euroa. Tämä oli 53% kuntien kokonaismenoista. Suurimmat menoerät olivat:
erikoissairaanhoito 5,0 miljardia, vanhusten ja vammaisten palvelut 3,9 miljardia euroa, perusterveydenhuolto 3,7 miljardia ja lasten päivähoito ja hoidon tuet 2,5 miljardia euroa. Käyttökustannuksiin osoitetut valtionosuudet kattoivat v. 2008 noin 34% kuntien lakisääteisistä menoista. Asiakasmaksuilla katettiin menoista noin 8%.
Kehitysvammahuolto
Kehitysvammaisten erityispalvelujen tuottavien erityishuoltopiirien
kehitysvammahuollon menot olivat v. 2001 noin 275 miljoonaa euroa, mikä muodosti arviolta 74 prosenttia kehitysvammahuollon kaikista menoista (noin 333 miljoonaa euroa). Pääosa kuluista aiheutui
laitoshoidosta ja asumispalveluista.
Aila
Kumpulaisen (2007) mukaan v. 2004 kehitysvammahuollon palveluja käytti noin 27.000 henkilöä. Kustannukset olivat yhteensä noin 480.000.000 €. Jokaista suomalaista kohti ne olivat 87 €. Laitoshoidon kokonaiskustannukset olivat noin 161.000.000 € ja asiakasta kohti keskimäärin 54.000 €. Asumispalveluiden kokonaiskustannukset olivat 185.000.000 €, josta autetun asumisen osuus oli noin 150.000 000 €. Autetussa asumisessa kustannukset olivat asukasta kohti keskimäärin 25.000 € vuodessa.
Suomen sosaaliturva heikentynyt
Wikipedian (2010) mukaan pienituloisten kotitalouksien asema oli heikentynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna. Syynä olivat olleet sosiaaliturvan leikkaukset ja tulonsiirtojen vaatimaton kehitys ansiotuloihin verrattuna. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosa oli jäänyt 44 prosenttia jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Toimeentulotuen reaalinen ostovoima oli laskenut samalla 5 prosenttia. Wikipedia perusti tietonsa Sampo
Ruoppilan ja Sara
Lamminmäen (2009) vähimmäistoimeentulojärjestelmiä koskeneeseen selvitykseen.
Päivi
Repo kirjoitti (HS 2008), että Suomi oli sosiaaliturvaltaan Italian ja Britannian tasoa, kun sosiaalimenot laskettiin prosentteina bruttokansantuotteesta. Tilastot osoittivat, että perinteinen viiteryhmä eli toiset pohjoismaat olivat karanneet kauas: Suomi 26,7 prosenttia,
Ruotsi 32 ja
Tanska 30 prosenttia. Ohi menevät myös Saksa, Itävalta, Ranska, Belgia ja Sveitsi. Suomi sijoittui vielä huonommin, kun verrattiin sosiaalimenoja asukasta kohti.
Revon mukaan sosiaalimenoihin käytettiin v. 2007 kaikkiaan 43,8 miljardia euroa eli 8.300 euroa henkeä kohti, nelisen prosenttia enemmän kuin v. 2005. Asiakasmaksuja perittiin Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi pitkäaikaishoidosta piti maksaa 80% tuloista,
Norjassa 75%.
Lisätietoja:
Alila, Antti: Sosiaalimenojen kehitys suomessa : Muistio SATA-komitealle - STM 01.09.2008
Erityishuoltopiirien toiminta ja talous - Kuntaliitto. Helsinki, 2006
Hagfors, R; Saari, J: Sosiaalipolitiikka talous- ja rahaliitossa. Sosiaalimenot ja julkinen velkaantuminen 15 EU-maassa - Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 71,
Kela 2006
Kehitysvammahuolto, kustannusvertailua
Kelan taskutilasto 2008, Helsinki 2008
Koljonen, Kalevi ja Tuovinen, Marja: Sosiaaliturva ja sen rahoitus kansantaloudessa - Helsinki: Taloudellinen suunnittelukeskus 1979
Kumpulainen, Aila: Kehitysvammapalvelut vuonna 2007 - STM selvityksiä 2007:30. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki, 2007
Köyhimmät putosivat kuoppaan - Marjut Lindberg - Helsingin Sanomat, 23.11.2008
Palvelujen menot ja rahoitus (2010) - Sosiaali- ja terveysministeriö
Ruoppila, Sampo ja Lamminmäki, Sara: Vähimmäistoimeentulojärjestelmät. Kansallista toimintapolitiikkaa koskeva selvitys.
Euroopan komissio 2009
Sosiaali- ja terveyskertomus 2010 - STM 2010
Sosiaali- ja terveysmenot -
Stakes, 2003
Sosiaalimenot (2010) -
THL
Sosiaalimenot ja niiden rahoitus,
STM
Sosiaalipolitiikkatalouskasvunjännitteessä - Mikko Mäntysaari - STKL:nsosiaali-jaterveysturvanpäivät,10.8.2005 Jyväskylä
Sosiaaliturva – Wikipedia
Sosiaaliturvan suunta 1999-2000, Sosiaalimenot kohderyhmittäin, STM
Sosiaaliturvan suunta 2000-2001, STM
Suomen sosiaaliturva jäänyt alle EU:n keskitason - Päivi Repo - Helsingin Sanomat, 4.5.2008
Taskutilasto 2003, Stakes
Tilastokeskus - Suomi lukuina 2005 - taskutilasto ilmestynyt, Tiedote 27.5.2005
Uljas, Päivi: Taistelu sosiaaliturvasta : ammattiyhdistysväen toiminta sosiaaliturvan puolesta 1957-1963. Like Kustannus oy, 2005
Vakuuttava sosiaalivakuutus? - toimittajat Katri Hellsten,Tuula Helne - Helsinki: Kela 2004
Kari Viitapohja 7.2.2004, 11.12.2010
