 | Laki tuesta ja palveluista eräille toimintarajoitteisille turvaa kehitysvammaisten erityispalvelut |
Ruotsin kehitysvammahuolto perustuu kansalaisoikeuksiin
Ruotsin sosiaalihallituksen tilastojen mukaan maan kunnat antoivat LSS-lakiin (Lag om stöd och service till vissa funktionshindrade) perustuvia vammaispalveluita yhteensä 48.600 henkilölle v. 2002. Lisäksi maakäräjät (Landstingen) ja eräät sen tehtäviä ottaneet kunnat antoivat LSS:n mukaista neuvontaa ja tukea 11.900 henkilölle. LSS korvasi Ruotsin vanhan kehitysvammalain v. 1993. Uudessa laissa säädettiin
kehitysvammaisten subjektiivisesta oikeudesta neuvonta- ja tukipalveluihin, henkilökohtaiseen apuun, saattajapalveluun, yhteyshenkilöapuun, vammaisperheiden vuorottajapalveluun, hoitoon lyhytaikaiskodissa, muuhun lyhytaikaishoitoon, perhekotiin tai palveluasuntoon sekä päivittäistoimintaan.
LSS:n mukaisten palvelujen piirissä oli v. 2002 kaikkiaan lähes 0,6 % Ruotsin väestöstä. Noin 85 %:lla palvelujen käyttäjistä oli perinteinen psyykkinen kehitysvamma. Asiakkaista 21.700 oli
päivätoimintapalvelujen, 18.000 aikuisten
asumispalvelujen, 14.500 yhteyshenkilöpalvelun, 12.000 neuvonta- ja tukipalvelun, 10.000 tilapäishoidon ja 8.500 saattajapalvelun käyttäjiä. Muita palveluita käytti 5.000 henkilöä. Kehitysvammaisten
opetus oli järjestetty kouluhallinnon toimesta. Maassa oli sekä erityiskouluja, erityisluokkia että normaaliopetukseen yhdistettyä erityisopetusta.
Takuueläke oli v. 2004 noin 750 euroa/kk ja lisäksi saattoi saada asumistukea, vammaiskorvausta sekä yhteiskunnan kustantamia apuvälineitä. Oikeus vammaiskorvaukseen määräytyi toimintarajoitteisen henkilön avun tarpeen ja toimintarajoitteen hänelle aiheuttamien lisämenojen perusteella. Vammaiskorvaus voitiin maksaa vanhuuseläkkeen ja ennenaikaiseläkkeen lisäetuna tai erillisenä etuna. Se voitiin myöntää myös määräaikaisena.
Vammaisten oikeuksista ja palveluista oli säädetty useissa laeissa.
Samhall AB
Vajaakuntoisten työllistämiseksi vuonna 1980 perustettu Samhällsföretag-säätiö muutettiin yhtiöksi vuonna 1992. Vuonna 2002 se alkoi toimia valtion kokonaan omistamana yhtiönä, Samhall AB:na. Yhtiön tavoitteeksi asetettiin työllistää vajaakuntoisia vähintään 28,5 miljoonaa työtunnin verran vuodessa. Työllistetyistä vähintään 40 prosentin tuli olla mielenterveysongelmaisia, kehitysvammaisia tai monivammaisia. Vähintään viiden prosentin työllistetyistä piti sijoittua avoimille työmarkkinoille.
Samhall sai noin puolet tuloistaan valtion talousarviosta, mutta muutoin se ei eronnut tavallisista yhtiöistä. Sillä ei ollut monopoliasemaa joissakin tuotteissa eikä etuoikeuksia julkisissa hankinnoissa. Samhallilla oli eri puolilla Ruotsia noin 300 tuotanto- tai palvelupistettä ja se toimi sekä alihankkijana että tuottajana.
Samhallin työllistämät vajaakuntoiset henkilöt osoitti työnvälitys. Vuoden 2002 lopussa Samhall työllisti 24.386 vajaakuntoista. Vuonna 2002 työn aloittaneita oli 2.079. Samhall työllisti myös henkilöitä, jotka eivät olleet vajaakuntoisia ja joiden ei tarvinnut olla työnvälityksen osoittamia. Tälläisiä henkilöitä palkattiin työtehtäviin, jotka eivät soveltuneet vajaakuntoisille tai joihin heitä ei ollut saatavissa.
Ruotsissa toimii myös sosiaalisia osuuskuntia, joita on arvioitiin olleen v. 2002 noin 90. Ne työllistivät noin 1.400 henkilöä. Ensimmäiset työosuuskunnat syntyivät 1980-luvun lopussa mielenterveyshenkilöstön ja mielenterveysjärjestöjen aloitteesta. Osuuskunnat tarjosivat työtilaisuuksia tai työharjoittelua, joita oli muutoin vaikea saada. Sittemmin työosuuskuntiin liittyi myös muita vajaakuntoisia. Noin kaksi kolmannesta työllistetyistä sai tukea terveys- ja sairausvakuutusjärjestelmästä v. 2002.
Lisätietoja:
Bakk, Ann & Grunewald, Karl: Omsorgsboken: en bok om människor med begåvningsmässiga funktionshinder. 4., [omarb.] uppl. Stockholm: Liber 2004
Centrum för Handikappforskning - Uppsala universitet
Centrum för lättläst, LL-stiftelsen
Different, difficult or distinct? Mothers' and fathers' perceptions of temperament in children with and without intellectual disabilities - Boström P, Broberg M, Hwang CP - J Intellect Disabil Res. 2010 Sep;54(9):806-19 - PubMed
Excess mortality in persons with severe mental disorder in Sweden: a cohort study of 12 103 individuals with and without contact with psychiatric services - Tidemalm D, Waern M, Stefansson CG, Elofsson S, Runeson B. - Clin Pract Epidemiol Ment Health. 2008 Oct 14;4:23 - PubMed
Expectations of and reactions to disability and normality experienced by parents of children with intellectual disability in Sweden - Broberg M - Child Care Health Dev. 2011 Jan 31 - PubMed
Fagerberg, Holsten: Foster Familj Samhälle. Liber 1980
FUB. För Barn, Ungdomar och Vuxna med Utvecklingsstörning
Funkaportalen - information, reportage, tips, tankar och idéer om funktionshinder
Funktionshindrade personer – insatser enligt LSS år 2002, Socialstyrelsen
Försäkringskassan
Gotthard, Lars-Erik: Utvecklingsstörning och andra funktionshinder - Bonnier Utbildning 2007
Grunewald, Karl: Från idiot till medborgare: de utvecklingsstördas historia, Gothia, Stockholm 2009
HandikappOmbudsmannen - HO
Handikappersättning, på finska - Handikappförbundens Rättsskydd, 2002
Hjälpmedelsinstitutet - HI
Jacobson, Lars-Olof: Omsorger i hundra år. Malmöhus Läns Landsting, Lund 1978
Kista Dagliga Verksamhet - verkkosivu 2005
LSS, Sjöbo kommun
Living conditions of adults with intellectual disabilities from a gender perspective - Umb-Carlsson O, Sonnander K. - J Intellect Disabil Res. 2006 May;50(Pt 5):326-34 - PubMed
N.O.C. - Nätverk för ovanliga kromosomavvikelser - verkkosivu 2005
Observed dietary intake in adults with intellectual disability living in the community - Adolfsson P, Sydner YM, Fjellström C, Lewin B, Andersson A. - Food Nutr Res. 2008;52. doi: 10.3402/fnr.v52i0.1857 - PubMed
Riksdagen
Ruotsi, Open Directory
Sallasföreningen
Samhall - Mer än ett arbete
Sickness absence in Swedish parents of children with Down's syndrome: relation to self-perceived health, stress and sense of coherence - Hedov G, Wikblad K, Annerén G. - J Intellect Disabil Res. 2006 Jul;50(Pt 7):546-52 - PubMed
Socioeconomic and psychological variables as risk and protective factors for parental well-being in families of children with intellectual disabilities - Olsson MB, Hwang CP - J Intellect Disabil Res. 2008 Dec;52(12):1102-13 - PubMed
Suomen suurlähetystö, Tukholma
Söders korttidshem
Svenska Cri du chat Sällskapet
Svenska Downföreningen
Sweden.se - The official gateway to Sweden
SÄRNÄT, Särskolans nätverk i Sverige
Särskola - Wikipedia
Svenska Rubinstein -Taybi föreningen
Tideman, Magnus: Normalisering och kategorisering: om handikappideologi och välfärdspolitik i teori och praktik för personer med utvecklingsstörning. Studentlitteratur 2000
Utvecklingsstörning - Wikipedia
Tuki toimintarajoitteisille -
Försäkringskassan
Ågrenska
Kari Viitapohja 9.3.2004, 17.11.2004, 3.2.2005
