 | Johtoajatuksena
normalisointi |
Norjan kehitysvammahuolto toimii ilman laitoksia
Norjan kehitysvammahuolto oli 1990-luvun alkuun terveyssektorin alaisuudessa ja pääosin läänitason kustantamaa. HVPU-uudistuksen (kehitysvammaisten terveyspalvelu) aikana päävastuu siirrettiin kuntiin ja kaikki laitokset lakkautettiin. Vuonna 1988 annettu laki määräsi laitokset purettaviksi vuoden 1991 alkuun mennessä. Kehitysvammaisten erityiskoulut oli lakkautettu jo 60-luvulla, jolloin niiden oppilaat siirtyivät normaalikouluihin.
Norja oli jaettu 5 terveydenhuoltoalueeseen, 19 maakuntaan ja 435 kuntaan. Koska maa oli harvaan asuttu, joutuivat kehitysvammaiset koululaiset opiskelemaan ennen koulu-uudistusta usein kaukana kotikunnastaan ja asumaan laitoksissa. Uudistuksen jälkeen laitosten paikkaluku romahti. Vuonna 1986 niissä asui vielä 5.200 ihmistä. Vuoden 1989 tilaston mukaan laitoksia oli 295, niistä kaksi yli 200-paikkaista, kymmenen 100-200-paikkaista, seitsemän 50-99-paikkaista ja 52 16-49-paikkaista. Alle 16-paikkaisia laitoksia oli 224.
Sosiaalinen normalisointi
HVPU-uudistuksen taustalla oli sosiaalisen normalisoinnin ajatus. Kehitysvammaisten haluttiin vuokraavan tai omistavan itse asuntonsa, joiden tuli olla samanlaisia kuin muittenkin ihmisten asunnot. Valtio perusti asuntojen hankkimista varten lainarahaston ja rahoitti muutenkin uuden järjestelmän luomista. Aloitetun 3-vuotisen sosiaalikasvattajakoulutuksen tarkoituksena oli antaa kuntien henkilökunnalle riittävät taidot kehitysvammaisten auttamiseksi heidän jokapäiväisessä elämässään. Kehitysvammaiset muuttivat yleensä neljän talouden yksiköihin, joissa oli myös yhteisiä oleskelutiloja. Kehitysvammaisten kuntoutus jäi edelleen terveydenhuollolle.
Norjassa oli 21.485 hoidollisesti mukautettua kunnallista asuntoa v. 2002.sekä n. 70.500 muuta kunnallista asuntoa, joissa asui myös kehitysvammaisia.
Minimieläkkeen suuruus Norjassa oli v. 1999 n. 890 euroa kuukaudessa. Kehitysvammaiset saattoivat saada myös lisäetuuksia. Kehitysvammaisille kertyi eläkepisteitä ilman työansioita, jotta heidän eläkekertymänsä vastaisi ansiosidonnaista työeläkettä.
Stromme ja
Valvatne tutkivat vuosina 1980-1985 kehitysvammaisuuden esiintymistä Norjassa. Esiintymistiheydeksi tuli 0,62 % väestöstä. Kehitysvammaisiksi katsottiin henkilöt, joiden
älykkyysosamäärä oli pienempi kuin 70.
Vammaisurheilun integraatio
Maria
Laakso kumppaneineen (2006) kertoi matkaraportissaan, että Norjan vammaisurheilujärjestö NFI (Norges Funksjons Idrettsförbund) oli vastannut kuurojen urheilijoiden sekä kehitys-, liikunta- ja näkövammaisten urheilijoiden ja liikkujien toiminnasta. Meneillään oli kuitenkin erityisryhmien siirtäminen lajiliittojen ja olympiakomitean toimintaan, mikä ei ollut aivan ongelmatonta.
Tietopankki
Norjaan perustettiin v. 2007 kansallinen asiantuntijakeskus NAKU. Sen tehtäväksi asetettiin vammaisuuteen liittyvän tieteellisen tiedon kokoaminen ja välittäminen alalla toimiville henkilöille. Valtion rahoittaman keskus julkaisee Utvilding-nimistä lehteä ja toimii alan kustantantajana muutoinkin. Organisaation nettisivuilla (2011) kerrottiin mm. tietopankin kehittämishankkeesta, jonka vetäjänä toimi tunnettu kehitysvammatutkija Karl Elling
Ellingsen. Hankkeeseen oli saatu mukaan Etelä-Trøndelagin yliopisto ja runsas sosiali- ja terveydenhuolllon toimijoiden edustus.
Lisätietoja:
Brief introduction to Health Services in Norway, Statens helsetilsyn 2004
Cerebral palsy in Norway: prevalence, subtypes and severity - Andersen GL, Irgens LM, Haagaas I, Skranes JS, Meberg AE, Vik T. - Eur J Paediatr Neurol. 2008 Jan;12(1):4-13 - PubMed
Downsnett Norge
Funksjonshemmedes Fellesorganisasjon
GOALS, OUTCOMES AND FUTURE CHALLENGES IN A NON-INSTITUTIONAL SOCIETY FOR PEOPLE WITH DEVELOPMENTAL DISABILITY IN NORWAY, By Jan Meyer, Harstad University College, Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities, Volume 1 Issue 2, Pages 95 - 102, Published Online: 15 Sep 2004
Grandparents' age and the risk of Down's syndrome in Norway - Kazaura MR, Lie RT, Skjaerven RS. - Acta Obstet Gynecol Scand. 2006;85(2):236-40. - PubMed
Influence of physical, mental and intellectual development on disability in young Norwegian men - Gravseth HM, Bjerkedal T, Irgens LM, Aalen OO, Selmer R, Kristensen P - Eur J Public Health. 2008 Dec;18(6):650-5 - PubMed
Kehitysvammaiset vanhempina (lyhyt seloste) - Morch WT, Skar J, Andersgard AB, Scandinavian journal of psychology 1997 Dec;38(4):343-8
Mental retardation in Norway: prevalence and sub-classification in a cohort of 30037 children born between 1980 and 1985 - Strømme P, Valvatne K. - Acta Paediatr. 1998 Mar;87(3):291-6 - PubMed
Norja, Open Directory
Norja - Wikipedia
Norges Handikapforbund
Norjan vammaisurheilun integraatioprosessi - Maria Laakso, Riikka Juntunen, Aija Saari - Raportti Norjan vierailusta. Kaikille avoin -ohjelma 2006-2010
Norjan palvelut kiinnostavat Utsjoella - Eeva Grönstrand - Ketju 2/2007
Minifacts about Norway 2003, Statistics Norway
ODIN’s gateway to information about Norway in English
Oslo Kommune
Public housing and housing policy instruments, 2002 - Statistics Norway
Social Welfare Services, Norwegian Ministry of Health and Social Affairs
The National Institute on Intellectual Disability and Community (Norwegian acronym NAKU) | Naku
Trastad Samlinger - norjalainen kehitysvammamuseo
Vammaisalan uuden tiedon kehittäminen ja sen välittäminen paikallistasolle – inkluusioyhteiskunnan suuri haaste, SoNet Botnia 2004
Tutkimus: Norjan vankiloissa on monia kehitysvammaisia - uutisseloste - Keskisuomalainen 22.12.2007
Kari Viitapohja 9.3.2004, 11.2.2011
