 |
Erityisopettaja
Vuonna 2005 opetusalalla työskenteli yhteensä noin100 000 opettajaa. Peruskoulun opettajien kokonaismäärä v. 2006 oli noin 44 000. Suomen lukioissa työskenteli 8 000 opettajaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa työskenteli noin 12 000, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa 3000 ja ammattikorkeakouluissa n 6000 opettajaa. Maamme yliopistoissa toimi reilut 8000 opettajaa: professoreita, lehtoreita, yliassistentteja ja assistentteja. Päivähoitoalalla työskenteli noin 12 000 lastentarhanopettajaa. Lisäksi opetusalalla toimii sivutoimisia tuntiopettajia.
Kari Tuunainen kirjoitti (2001), että erityisopettajia oli kirjoitusvuonna lähes 5 000. Koulutus oli aloitettu v. 1958. Kuusykymmentäluvun lopussa erityisopettajia oli 1 000. Tuunainen mainitsi, että Suomen erityisopetuksen alkuna pidetään vuotta 1846, jolloin Porvooseen perustettiin kuurojenkoulu. Aistivammaisopetus, johon ryhmään luettiin pitkään myös kehitysvammaiset, oli vanhin erityisopetusmuoto, mutta kansakoulun erityisopetus saavutti 1900-luvun alussa koko maan vasta 1950-luvulla.
Ammatinetissä
kerrottiin (2008), että erityisopettajan tehtävänä on opettaa
psyykkisestä, fyysisestä tai muusta syystä erityisopetusta tarvitsevia
lapsia, nuoria tai aikuisia. Erityisopetuksen ja tukipalveluiden
tarpeen voi aiheuttaa vammaisuus, sairaus, tunne-elämän häiriö,
kehityksen viivästyminen, sosiaalinen sopeutumattomuus tai muu vastaava
syy. Myös lahjakkaat oppilaat ja opiskelijat saattavat tarvita
erityistä tukea opinnoissaan.
Tilastokeskuksen mukaan syksyllä
2007 kahdeksan prosenttia peruskoululaisista eli 46 100 oppilasta oli
siirretty erityisopetukseen. Vaikka peruskoululaisten määrä väheni,
erityisopetukseen siirrettyjen määrä kasvoi edellisvuodesta 1 400:lla.
Kasvu oli jatkunut yli kymmenen vuoden ajan. Osa-aikaiseen
erityisopetukseen osallistui 22 prosenttia oppilaista eli 128 600
peruskoululaista lukuvuonna 2006-2007. Myös osa-aikaiseen
erityisopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä lisääntyi hieman
edellisvuodesta. Karkeasti ehkä 15 % peruskoulun erityisopetuksessa
olleista oli kehitysvammaisia (harjaantumisopetus). Muuta kehitysviivettä oli vajaalla 25 %:lla.
Okopa-nettisivulla
kerrottin (2008), että erityisopettajaksi opiskelevat suorittivat
yliopistossa kasvatustieteen maisterin (KM) tutkinnon, jonka
laajuudeksi muodostui yhteensä 300 opintopistettä (op). Koulutukseen
sisältyi pääaineen lisäksi erityisopettajan opinnot (60 op) ja
opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Koulutusta annettiin Helsingin,
Joensuun, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.
Jyväskylässä ja Joensuussa maisterin tutkintoon sisältyi myös
opetettavien aineiden ns. monialaiset opinnot (60 op), mikä antoi
kelpoisuuden luokanopettajan ja erityisluokanopettajan tehtäviin.
Toinen tapa valmistua oli suorittaa opettajankoulutuksen jälkeen
erilliset erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan opinnot
yliopistossa.
Kari Tuunainen; Meillä menee valitettavasti hyvin, Erityisopetuksen tutkimus- ja menetelmätieto 3/2001
Okopa, Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry, 2008
Järjestöjen ja palvelujen tuottajien linkkisivu
KV 3.11.2008