Kehitysvammahuollon tietopankki
 | Väitöskirjatyön esittely |
Raudasoja
Anu: Mitä autismin kirjon
opiskelijat oppivat valmentavassa koulutuksessa. Väitöskirja,
Erityispedagogiikka. University of Helsinki, Finland, Helsinki 2006
Abstrakti:
Tässä
tutkimuksessa on pyritty arvioimaan autismin kirjon
opiskelijoiden toimintataitojen kehittymistä
työhön ja itsenäiseen
elämään valmentavassa koulutuksessa (120
ov). Koulutus on toteutettu
TEACCH-ohjelman (Treatment and Education of Autistic and Related
Communication handicapped CHildren) mukaisesti ottaen huomioon autismin
kirjoon liittyvät tekijät kuten
käyttäytymisen. TEACCH –ohjelma on
sovitettu suomalaiseen kulttuuriin ja
koulutusjärjestelmään, joten se
pohjautuu valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen
opetussuunnitelman perusteisiin sekä strukturoituun ja
funktionaaliseen
pedagogiikkaan. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu oma HOJKS
(henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa
huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet. Arvioinnin ja
suunnittelun työvälineenä on
käytetty AAPEP-arviointiasteikkoa
(Adolescent and Adult Psychoeducational Profile), joka on
toimintataitojen arviointimenetelmä nuoruus- ja
aikuisikäisiä
autistisia ja kehitysvammaisia henkilöitä varten.
AAPEP on
arviointiväline, joka on kehitetty TEACCH –ohjelmaa
varten, ja sitä
käytetään olemassa olevien ja orastavien
taitojen kartoittamiseen.
AAPEP koostuu kolmesta arviointiasteikosta: suoran havainnoinnin
asteikko, kotiasteikko ja koulu- / työasteikko.
Arviointiasteikot
jakaantuvat kuuteen osa-alueeseen, jotka ovat työtaidot,
omatoimisuustaidot, kommunikaatiotaidot, vuorovaikutustaidot,
työkäyttäytymistaidot sekä
vapaa-ajan viettotaidot. Kukin taito
arvioidaan asteikolla osaa, orastava taito tai ei osaa.
Tutkimuksen perusjoukon muodostavat 49 autismin kirjon opiskelijaa (65 % miehiä ja 35 % naisia), joita on seurattu ja arvioitu sekä koulutuksen aikana että vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen, joten kyseesä on pitkittäistutkimus. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 1997–2004 tehdyistä AAPEP-arvioinneista. Arvioinnit ovat suorittaneet tehtävään koulutetut opettajat. Tutkimuksen aikana kehitettiin AAPEP-arvioinnin pisteytysjärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelijoiden taitotasoissa tapahtuneiden muutosten kvantatiivisen tarkastelun.
Pääkomponenttianalyysin (PCA) tulosten mukaan AAPEP-arviointiasteikon rakenne toteutuu hypoteesin mukaisesti. Uudessa pääkomponenttien rakenteessa nousevat esiin samat osa-alueet kuin alkuperäisessäkin rakenteessa. Tulokset osoittavat, että oppiminen on hidas prosessi, mutta kehitystä tapahtuu useilla AAPEP:n osa-alueilla. Cohenin kappa – menetelmän avulla arvioitiin efektikokoa, jossa merkittävimmät tutkimustulokset olivat koulu- / työasteikon työtaitojen (0,34), vuorovaikutustaitojen (0,28) ja kommunikaatiotaitojen (0,26) sekä suoran havainnoinnin asteikolla työkäyttäytymistaitojen (0,20) kehittyminen. Kotiasteikolla osa opiskelijoiden taidoista kehittyi negatiivisesti tai efektikoko oli hyvin pieni.
Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoiden työtaitojen ja työkäyttäytymistaitojen kehittyminen jatkuu monilla osa-alueilla myös koulutuksen päättymisen jälkeen, vaikka asteikkojen välillä esiintyikin eroja. Tulokset osoittavat opiskelijoiden taitojen kehittyvän tilastollisesti merkitsevästi kolmella osa-alueella 48:sta sekä suoran havainnoinnin asteikolla että kotiasteikolla. Koulu- ja työasteikolla opiskelijoiden taidot kehittyivät tilastollisesti merkitsevästi 17:lla asteikolla 48:sta.
Tulokset osoittavat, että opiskelijat voivat työskennellä ilman merkittävää lisäohjausta, mikäli heidän oppimiaan taitoja pidetään aktiivisesti yllä myös koulutuksen jälkeen. Opiskelijoiden itsenäinen elämä näyttäisi vaikeutuvan, koska tulosten mukaan heidän omatoimisuus-, kommunikaatio- ja vapaa-ajan viettotaitonsa taantuvat koulutuksen päättymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että he eivät selviä arkipäivästään ilman henkilökohtaista avustusta.
Opiskelijat ja heidän huoltajansa arvioivat, että koulutus oli suunniteltu opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista lähtien, ja he olivat tyytyväisiä sekä koulutukseen että siihen liittyviin tukipalveluihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammatillisen erityisopetuksen avulla voidaan kehittää autismin kirjon opiskelijoiden taitoja ja yksilöllinen opetus voidaan toteuttaa TEACCH – ohjelman avulla AAPEP-arviointiasteikkoa arviointimenetelmänä käyttäen.
Linkkejä:
Autismi
Kehitysvamma-alan
kirjallisuutta
Kehitysvammaisuus
Mental
retardation in Finland
Selkokirjallisuutta
20.9.2007