 | Kirjaesittely |
Kehitysvammapalvelut vuonna 2004
Kumpulainen Aila - Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä, 2007:30, 137 sivua.
Tiivistelmä:
Selvityksen perusteella arvioidaan, että Suomessa oli noin 35 000 kehitysvammaista henkilöä, joista kehitysvammaisten erityishuollon palveluja käytti 27 000 henkilöä vuonna 2004. Osa erityishuollon palveluihin oikeutetuista tuli toimeen muiden palvelujen turvin ja osa ei halunnut käyttää erityishuollon palveluja. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluja käyttäneiden osuus väestöstä oli koko maassa 0,52 %. Osuus vaihteli eri puolilla maata 0,32 - 0,83 %:n välillä. Palvelujen käyttäjien osuus oli suurin kouluikäisten ryhmässä (0,67 %). Koko maan erityishuollon palveluja käyttävistä asui omaistensa kanssa 12 500 henkilöä (47 %). Omaisten kanssa asuvista puolet oli lapsia tai nuoria ja puolet oli täyttänyt 18 vuotta. Erityishuollon asumispalvelujen piirissä oli noin 7 500 henkilöä (28 %) ja laitoshoidossa 2 700 (10 %) henkilöä. Itsenäisesti asuvia aikuisia kehitysvammaisia oli 3 300 henkilöä (12 %) ja perhehoidossa oli noin 1 000 kehitysvammaista henkilöä.
Kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen nettokustannukset kunnille olivat noin 480 milj. euroa vuonna 2004. Kolme suurinta palvelukokonaisuutta olivat asumispalvelut 185 milj. euroa (40 %), laitospalvelut 161 milj. euroa (34 %) sekä työ- ja päivätoiminta 94 milj. euroa (20 %). Erityishuollon kustannukset olivat keskimäärin 17 800 euroa asiakasta kohti vuodessa. Kustannukset vaihtelivat lääneittäin Oulun läänin 11 800 euron ja Etelä-Suomen läänin 21 800 euron välillä. Nettokustannuksilla mitaten kunnat tuottivat itse 32 % erityishuollon palveluista ja hankkivat 68 % ostopalveluna. Erityishuoltopiirien osuus ostopalveluista oli 48 % ja muiden palveluntuottajien (yritykset, säätiöt, järjestöt) osuus oli 20 %. Kunnat ovat ottaneet aiempaa suuremman roolin asumispalveluiden sekä työ- ja päivätoiminnan tuottajina ja lisänneet näiden palvelujen hankkimista muilta palvelujen tuottajilta. Kuntien, erityishuoltopiirien ja muiden tuottajien työnjako vaihtelee suuresti eri puolilla maata.
Kehitysvammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestetään useiden eri lakien perusteella. Periaatteena palvelujen järjestämisessä on yleislakien ensisijaisuus. Valtaosa kehitysvammaisten henkilöiden sosiaalipalveluista kuitenkin tuotetaan kehitysvammalain perusteella. Joka neljäs kehitysvammainen henkilö käytti myös vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Kustannukset näistä palveluista olivat vajaat 20 milj. euroa. Yleisistä sosiaalipalveluista kehitysvammaiset henkilöt käyttivät eniten omaishoidon tukea, jonka piirissä oli noin 4 500 kehitysvammaista asiakasta. Kustannukset omaishoidon tuesta olivat n. 15 milj.
euroa.
Kuntien vastauksista ilmenee tarve selkeyttää nykyistä lainsäädäntöä. Vaikka yleislakien ensisijaisuudesta vallitsee yksimielisyys, käytännössä joudutaan usein toimimaan erityislakien perusteella. Tästä voi seurata päällekkäistä työtä, jouduttaessa työskentelemään monen lain säännösten perusteella, samoin kuin asiakkaiden epätasa-arvoa eri puolilla maata. Suuri osa kunnista piti kehitysvammaisten henkilöiden saamia palveluja parempina tai vähintään yhtä hyvinä kuin muiden asiakasryhmien palveluja. Asumispalvelut ja tilapäishoidon kehittäminen ovat suurimmat yksittäiset kehittämistä vaativat palvelut.
Lisätietoja:
Selvitys toteutettiin kaksiosaisena:
I Kysely erityishuoltopiirien ja Ålands Omsorgsförbund k.f:in kunnille tuottamista palveluista ja niiden kustannuksista.
II Kuntakysely, jossa selvitettiin kuntien järjestämiä kehitysvammapalveluja.
Kaikilta erityishuoltopiireiltä ja Ålands Omsorgsförbund k.f:ilta saatiin kunnittaiset tiedot kehitysvammaisten erityishuollon suoritteista ja palvelujen kuntaosuuksista. Joistakin piireistä jäivät asiakastiedot puuttumaan. Kuntakyselyyn vastasi 266 kuntaa. Kunnista 172 oli sisällyttänyt vastaukseensa tietoja myös kyselyn palvelukohtaiseen osaan B. Kuntakyselyn vastausprosentti oli 59,9. Vastanneiden kuntien osuus koko maan väestöstä oli huomattavasti suurempi, 79,1 %.
Linkkejä:
Kehitysvamma-alan kirjallisuutta
Kehitysvammaisuus
Mental retardation in Finland
10.6.2009
