 | Kirjaesittely |
Luun terveys ja D-vitamiinitilanne liikuntavammaisilla lapsilla ja aikuisilla kehitysvammaisilla
Kilpinen-Loisa, Päivi: Bone health and vitamin D status in children with motor disability and adults with intellectual disability - Doctoral dissertation, University of Helsinki 2010
Lyhyt kuvaus
Tutkimuksen mukaan 60 % liikuntavammaisista lapsista ja 77 % kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsi D-vitamiinivajeesta. Veren D-vitamiinitasoa voidaan tutkijan mukaan turvallisesti nostaa antamalla suun kautta vähintään 800 KY (20 µg eli 20 mikrogrammaa) D3-vitamiinia päivässä. Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeä osteoporoosin ehkäisyn kannalta. Osteoporoosi on luun haurastumiseen johtava sairaus, josta seuraa luun murtuma-alttius. Liikuntavammaisilla lapsilla luita kuormittavan liikunnan vähäisyys tai puute oli riskitekijä osteoporoosille. Tutkija piti osasyynä luiden haurastumiselle liian vähäistä D-vitamiinin saantia.
Tutkituille liikuntavammaisille lapsille annettiin D3-vitamiinilisää suun kautta 1000 IU (25 µg) koulupäivinä 10 viikon ajan. Annos osoittautui turvalliseksi, eikä sivuvaikutuksia havaittu. Osa tutkimukseen osallistuneista lapsista ei saanut D-vitamiinilisää ollenkaan. Näiden lasten veren D-vitamiininpitoisuudet laskivat alkukesällä huomattavan alhaisiksi osoittaen, että auringonvalon tuottama D-vitamiini ei ollut riittävä, vaan he tarvitsivat suun kautta otettavaa D-vitamiinilisää.
Luuntiheysmittausten ja röntgenkuvausten mukaan viidesosalla vaikeasti liikuntavammaisista lapsista luun tiheys oli selkeästi alentunut ja osteoporoosi voitiin todeta 17 %:lla tutkituista lapsista. Neljäsosalla lapsista havaittiin aiemmin huomiotta jääneitä selkärangan murtumia, joiden katsottiin aiheutuneen luuston haurastumisesta.
Kehitysvammaisten hoitokodissa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin lihakseen annettavan suuren D3-vitamiiniannoksen (150 000 KY) ja suun kautta päivittäisen (800 KY) D3-vitamiiniannoksen tehoa ja turvallisuutta. Molemmat tavat osoittautuivat yhtä turvallisiksi, mutta suun kautta annostelu oli tehokkaampi.
Väitöskirjan laatija suositti vaikeasti liikuntavammaisille lapsille ja kehitysvammaisille hoitokotiasukkaille ympärivuotista suun kautta otettavaa D3-vitamiinilisää; ainakin 800–1000 KY (20–25 µg) vuorokaudessa.
Linkkejä:
Kehitysvamma-alan kirjallisuutta
Kehitysvammaisuus
Sosiaalityön kirjallisuutta
16.5.2010
