 |
Väitöskirjatyön
esittely |
Erityistä
tukea tarvitsevien lasten polut esiopetuksesta alkuopetukseen
Alijoki,
Alisa: Erityistä tukea tarvitsevien lasten polut
esiopetuksesta alkuopetukseen : tukitoimet ja suoriutuminen. Helsingin
yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta,
soveltavan kasvatustieteen laitos, 2006
Tiivistelmä:Tässä
seurantatutkimuksessa analysoidaan erityistä tukea
tarvitsevien lasten esi- ja alkuopetuksen vaiheita. Tutkimuksen
kohdejoukkona on 270 erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Kunkin
lapsen kolmen vuoden seuranta alkoi esiopetusvuodesta ja
päättyi alkuopetuksen toisen luokan
kevääseen. Tutkimusjoukon lapsilla oli hyvin
erityyppisiä diagnooseja, jotka tiivistettiin kuuteen
vaikeusryhmään: kehitysviivästymä,
kielenkehityksen erityisvaikeus, sosiaalis-emotionaalinen vaikeus,
tarkkaavaisuuden vaikeus, muu ei-kognitiivinen vaikeus ja laajat
kehityshäiriöt. Tutkimuksen
lähtötilanteen luovat edellä mainittujen
lasten sijoittuminen esiopetusvuoden ryhmämuotoihin ja
heidän siellä saamansa tukitoimet.
Tutkimuksessa
pyrittiin selvittämään myös
erityistä tukea tarvitsevien lasten
siirtymää esiopetuksesta alkuopetukseen.
Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin lasten saamia tukitoimia
alkuopetuksessa lasten siirtymäpolkujen mukaan. Tutkimuksessa
tarkasteltiin myös sitä, miten erityistä
tukea tarvitsevat lapset suoriutuivat alkuopetuksessa. Lopuksi
selvitettiin, minkälainen yhteys lasten
siirtymäpoluilla ja tukitoimilla oli erityistä tukea
tarvitsevien lasten suoriutumiseen alkuopetuksen akateemisista
taidoista.
Tutkimusaineisto kerättiin
pääosin kyselylomakkeilla. Lisäksi toisen
luokan keväällä lapsille tehtiin
heidän akateemisia taitojaan mittaavia testejä.
Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä
kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.
Tutkimusjoukon
lasten siirtymistä muodostettiin kuusi polkua, jotka
rakentuivat sen mukaan, olivatko lapset ryhmämuotoisessa tai
luokkamuotoisessa erityisopetuksessa vai olivatko he tavallisissa
lapsiryhmissä ja yleisopetuksessa esi- ja alkuopetuksen
aikana. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että noin puolet
(53%) erityistä tukea tarvitsevista lapsista siirtyi
esiopetuksesta alkuopetuksen yleisopetukseen ja noin puolet (47 %)
luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Tavallisista lapsiryhmistä
(n = 69) siirryttiin pääosin (73 %) koulun
yleisopetukseen. Esiopetuksen erityisryhmien lapsista (n = 201) siirtyi
46 % koulun yleisopetukseen. Tämä polku muodostui
lapsimäärältään
suurimmaksi. Siirtymät esiopetusvuoden tavallisista
lapsiryhmistä alkuopetuksen erityisopetukseen olivat
vähäisiä. Tulosten tarkastelu lasten
siirtymäpolkujen mukaan linkittyy yhteen myös
integraation ja segregaation näkökulmaan.
Tulosten
mukaan lasten esiopetusvuoden erityisryhmien opettajat mainitsivat
lasten kehityksen tukemiseen huomattavasti enemmän
erityyppisiä menetelmiä kuin tavallisten lapsiryhmien
opettajat. Suurin ero oli niin sanottujen erityisten
kuntoutusmenetelmien mainintojen määrissä.
Lasten
alkuopetuksessa suoriutumisessa oli suuria vaihteluja. Akateemisista
taidoista suoriutumisen taso jäi ensimmäisen luokan
tutkimusjoukon lapsista (n = 230) heikoksi 31 %:lla, mutta 69 %:lla
suoriutuminen oli vähintäänkin
tyydyttävää. Toisen luokan lapsista (n =
216) suoriutui 34 % kaikista kolmesta akateemisia taitoja mittaavista
testeistä hyväksyttävästi.
Tämän
tutkimuksen mukaan osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista
tarvitsi erityistä tukea koko esi- ja alkuopetuksen ajan.
Tulokset osoittivat, että jos lapset saivat erityistä
tukea esiopetusvuoden ajan, osa heistä pystyi osallistumaan
alkuopetuksessa yleisopetukseen.
Linkkejä:
Kehitysvamma-alan
kirjallisuutta
Kehitysvammaisuus
Mental
retardation in Finland
Selkokirjallisuutta
20.9.2007
